kui­ten­kin

adverbi/ˈkui̯teŋkin/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kui-ten-kin (3 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 97. yleisin sana

Merkitykset

  1. siitä huolimattaLuulen että vesi on vielä kylmää, mutta menen kuitenkin uimaan.
  2. joka tapauksessaTalon voi rakentaa puusta tai kivestä. Tänä kesänä se on kuitenkin rakennettava.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Eugenia oli kalmettunut: nähtävä oli, ettei tämä sanoma häntäkään surettanut, ja kuitenkin pani se hänen mielensä ankaraan liikutukseen; hän ei virkkanut mitään, mutta isä näkyi ymmärtävän hänen mielenliikutuksensa.
— E. Werner, Artturi Berkow
Sua, Herra, loukannut ma olen yhä, Vihaani kilpistyi sun armos pyhä, Sai sieluraukka runon haaveihin Ja ilman sua viihtyi kuitenkin.
— Mauno Rosendal, Suomen herännäisyyden historia XIXllä vuosisadalla II 1836-1844
Elektrolyysin tutkimus johti kuitenkin vähitellen siihen päätelmään, että atomi voi saada sähkövarauksen eli ionisoitua, mikä antoi aihetta olettaa, että on olemassa atomiakin pienempiä sähköisesti varattuja hiukkasia.
— Wikipedia: Atomi

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan ku- yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 16 muuta kieltä

uralilainen pron.-vartalolle on esitetty vastineita useista kielikunnista, esimerkiksi indoeurooppalainen *qᵘ̯u: muinaisintia kū, kuha, kutra, avesta kū, kudā, kuϑra, albania ku, liettua kur ’missä’ jne. Samantapaisia sanoja on muun muassa jukagiirissä: xadi ’mikä’, xon ’missä, minne, jonne’ ja turkin kieli kielissä: uiguuri kali ’jos, kun’, osmani kani ’missä’.

Vastineet sukukielissä (22 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenku-: kuhu, kus, kust, kunne; ku(i) ’kun; kuin, kuinka’, kuin ’kuinka, miten, kuten’, kunis ’niin kauan kuin’, kumpa ’kumpi; joka, mikä’ jne.
karjalaku, mon. kut ’kuka, mikä; joka, jokin’, ess. kuna, partit. kuta, paikallissij. kus(sa), kus(ta), kuh(u); kunne; kuin, kun; kuni ’kunnes; niin kauan kun, ennen kuin’, kuka, kuki ’kukin’, kuitenki, kumpi, kumpaine
lyydiku, kun ’kun, kuin, niin kuin, koska’, kui ’kuin, kun, kuinka, koska’, kuhu, kuhe ’mihin, johon’, kunna, kunne ’mihin, minne’, kuńi ’kunnes, kun, niin kauan kuin’, kus ’missä, mistä’, kuga, ‑l ’missä, mistä’
vepsäku ’kun’, kuna ’kunne, minne’, kuńi ’kunnes, niin kauan kuin’, kus ’missä’, kut ’kuinka, kuin, kun’
vatjaku-: kuhē̮ ’mihin’, kussa, kus ’mistä’, kumpa ’joka (rel.)’
viroku-: kuhu ’mihin’, kus ’missä; jossa; mihin’, kust ’mistä; josta’, kuda, ‑s, kuida, ‑s, kut ’kuinka, kuten, niin kuin’, kui ’kuin, niin kuin; kun, koska; sitten kun, miten’, kuna ’koska, milloin; kun, kun taas; samalla kun’, kumb ’kumpi’
liiviku ’jos; kun; että; kuin’, kui, kuʾi ’kuinka; kuten; mitenkään’, kunā ’milloin’, kus ’missä; mihin’, kust ’mistä’ jne.

Kaukaisemmissa sukukielissä

venäjänsaamevenäjänsaame kū (g. kon) ’kuka, joka’, kildininsaame mon. nom. kogg, akk. kojd, pohjoissaame go-, inarinsaame ko-: pohjoissaame gosâ, inarinsaame kuuz ’minne’, pohjoissaame gost, inarinsaame kost ’missä, mistä’; eteläsaame guh, piitimensaame ku, ko, luulajansaame kå, pohjoissaame go, inarinsaame ko, ku ’kun; kuin; jos’, eteläsaame guktie, pohjoissaame govt ’kuinka’ jne.
mordvako-, ku-:, ersämordva kozo, kozoj, kozoń ’mihin; johon’, ersämordva kosto, mokšamordva kosta ’mistä; josta’, ersämordva koda, mokšamordva koda, kə̑da ’kuinka; kuten; jos; kun, kuin’ jne.
länsimarilänsimari kə̑-: kə̑š, kə̑škə̑, itämari ku-: kuš, kuškə̑ ’mihin’, länsimari kə̑tse, itämari kuźe ’kuinka’, länsimari kə̑δə̑, Uržumin mari kuδə̑ ’kuka; mikä, joku’ jne.
udmurttiku-: ku ’kun, milloin’, kud, kudiz ’mikä; muutamat’, kukɛ ’kerran, joskus; kun, milloin’, ke̮: ke̮ńa ’paljonko’, ke̮tšɛ ’millainen; miten’, ki̮-: ki̮ti̮n ’missä’, ki̮tiś ’mistä’, ki̮tsi̮, ki̮tśi ’mihin’, ki̮źi̮ ’kuinka’ jne.
komiko-, ke̮-, ki̮-, ku-: kod, kodi, koda, ke̮d, ke̮da, kut, kudik ’kuinka, mikä’, ke̮n, ke̮ni ’missä’, ki̮te̮n ’sama merkitys’, ki̮ś, ki̮ti̮ś ’mistä’, ki̮d́ź, kud́ź, ki̮d́źi, kid́źi̮, kud́źi̮ ’miten, kuinka’, kutše̮m, ki̮tše̮m ’mikä, millainen’ jne.
etelämansietelämansi kan, itämansi χon, χan, länsimansi kon, pohjoismansi χɔ̄ŋka ’kuka’, etelämansi kōn, itämansi χūn, länsimansi kūn, pohjoismansi χuń ’milloin’, etelämansi kāt, itämansi χōt, länsimansi kōt, pohjoismansi χɔ̄t ’missä; jossakin’
itähantiitähanti koji̮, etelähanti χŏjə, pohjoishanti χŏj ’kuka’, etelähanti χun, pohjoishanti χon ’milloin’, itähanti kot, etelähanti χătan, pohjoishanti χŏta, χăta ’missä’, itähanti koĺ ’mistä’, etelähanti χăta, pohjoishanti χŏl ’minne’ jne.
unkariho-: hol ’missä’, honnan, honnét ’mistä’, hova, hová ’minne’, hogy ’kuinka, miten’ jne.
nenetsiχūna ’missä’, χūjumʾ ’kumpi’, χint́śerʾ ’kuinka’
enetsikūʾ ’minne’, kokohone ’missä’, kuro, kudo ’mistä’, kune, kunne ’milloin’, kūnoʾ ’miten’
nganasanikua, kunie ’mikä’, kuniʾāŋ ’mihin’, kuninu ’missä’, kunida ’mistä’
selkuppikud, kut, kutte ’kuka’, ku ’minne’, kun ’missä; mistä’, kutar, kundar ’kuinka’, kūjem ’jonnekin’
kamassikāmə̑n ’milloin’, kadeʾ, kə̑daʾ ’miten’, kojət ’millainen’
koibaalikumine ’montako’, kudegan ’missä’
matorikui ’mistä’, kuna ’missä’

. Vertaa ko-, jonka vastineita voi sisältyä edellä lueteltuihin etäsukukielten sanoihin, ja konsa.

Käännökset

  • engl.regardless, anyway, anyhow
  • ruotsiändå
  • saksatrotzdem
  • italiain ogni caso, lo stesso, comunque

Englanninkieliset vastineet

  • anyway
  • after all
  • anyhow
  • however
  • though
  • regardless

Esiintymistiheys

2 788 888 esiintymää · 1062.6 / milj.

Suomi24
1109.5
Sanomalehdet
1291.9
Aikakauslehdet
1012.8
Wikipedia
1649.0
Reddit
1265.3
Tekstitykset
254.0

Riimit

-uiteŋkin

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kuitenkin. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kuitenkin