ku­jer­taa

verbi/ˈkujertɑːˣ/
Jaa

Merkitykset

  1. (kyyhkystä) esittää soidinlauluaKyyhkyset kujersivat parvekkeella.
  2. (ihmisestä) äännellä kyyhkyn tavoinOli sillä miehellä lauluääni: Sehän kujersi kuin kiimainen pulu!
  3. (ihmisestä) puhua rakastuneella tai ihailevalla äänelläMies siellä kujersi nuorikolleen.
  4. (ihmisestä) lapsen mielihyvä-ääntelyHän kujerteli hymyillen.

Etymologia

onomatopoeettinen

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.coo

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Hän ei jaksa, hän yrittää turhaan toteen vain huutaa ja kujertaa, toivoo lohtua, apua ja turvaa, kaipaa huoltensa huojennusta, halajaa henkensä vapautusta.
— Lauri Soini, Punaista ja vihreää
Kuka tietää, eivätkö kyyhkysetkin, kujertaessaan joskus väittele.
— Vilho Helanen, »Kansantuhooja»
Tyytyväinen degu kujertaa matalasti, varsinkin kun laumatoverit rapsuttelevat toisiaan.
— Wikipedia: Degu

Englanninkieliset vastineet

  • coo

Esiintymistiheys

446 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 54, vokaalivaihtelutyyppi K

MuotoTaivutus
Infinitiivikujertaa
Ind. prees. yks. 1.kujerran
Ind. imperf. yks. 3.kujersi
Kond. prees. yks. 3.kujertaisi
Pot. prees. yks. 3.kujertanee
Imperat. prees. yks. 3.kujertakoon
Akt. 2. partisiippikujertanut
Pass. imperf.kujerrettiin

Riimit

-ujertɑː

Kaikki riimit

Lähteet