ku­mar­tu­mi­nen

substantiivi/ˈkumɑrtuminen/
Jaa

Johdettu sanasta: kumartua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kumartua

Synonyymit

Etymologia

kumartua + johdin -minen

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Streith totteli, tehtävä oli hänelle outo, hänestä oli alituinen kumartuminen ja kovien, kosteitten varsien katkominen vaivaloista.
— Eduard von Keyserling, Illan varjot
Apache tunsi, että nyt oli jouduttava — sen isännän vartalon kumartuminen, polvien puristuminen sen kylkiä vasten ja suitsia pitelevän käden vähäinen kohoaminen olivat ilmaisseet sen varmemmin kuin huudot ja teräskannukset.
— Edgar Rice Burroughs, Hollywoodin tyttö
Tervehdykseen sisältyi kumartuminen kuningasta kohti.
— Wikipedia: Aleksanteri Suuri

Englanninkieliset vastineet

  • stoop

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikumartuminen
Genetiivikumartumisen
Partitiivikumartumista
Essiivikumartumisena
Translatiivikumartumiseksi
Inessiivikumartumisessa
Elatiivikumartumisesta
Illatiivikumartumiseen
Adessiivikumartumisella
Ablatiivikumartumiselta
Allatiivikumartumiselle
Abessiivikumartumisetta

Riimit

-uminen

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet