kuo­re

substantiivi/ˈkuo̯reˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kuo-re (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

  1. norssi, rasvaevällinen pienehkö järvissä ja meressä elävä lohikaloja muistuttava parvikala (Osmerus eperlanus)

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Morzien, sizorizeni, Kabulehti, lagluoni, Peze silmäs puhtahaksi, Itses siivoa hyväksi, Assu kyläh kuore keässä, Somana somendelete, Ässen lembes' liehunouvi, Hyvä auvossas tulouppi, Elä pahene pahaksi.
— Uno Harva, Kauko-Karjalan häärunot
Hän sulki kirjeen kuoreeseen, sulki kuoren, painoi siihen sinetin ja Milada kirjoitti sille Gustin osoitteen.
— Else Jerusalem, Pyhä sontiainen
Perinteiset puolisäilykkeet silakasta, täyssäilykkeet muikusta, kuoreesta, särjestä ovat pysyneet suosittuina.
— Wikipedia: Tampereen kalamarkkinat

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kuore lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Sen saalista ovat kuoreet, muikut, pienet ahvenet ja kiisket ja joskus jopa ravut.
— Wikipedia: Made
Järvessä elää yleisenä ahven, hauki, järvilohi, kiiski, kuha, kuore, lahna, made, muikku, pasuri, salakka, siika, sorva, särki ja taimen.
— Wikipedia: Näsijärvi

Etymologia

1kuore1 – norssi

Vanhin tieto
Henrik Florinus, 1678
Levinneisyys
laajalti länsi- ja itämurteet
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, selkuppi, kamassi, koibaali
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakuoreh, kuoris, kuoriene, kuoŕoi
lyydikuoreh, ‑ri̮ž, ‑ŕoi
vepsäkoŕeh ’sama merkitys’

(itämerensuomi → venäjä murt. kóreha, kóreh, korešok ’kuore’; karjala → koltansaame kuoră g. kŭŏrri ’pikku siika’)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

selkuppikór, kuor, kūr ’eräs lohensukuinen kala (Salmo muksun)’
kamassikuru ’Salmo lenoc’
koibaalichurrù ’Salmo coregonoides’.

2kuore2 – kerma

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kuori yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 6 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkōri ’kuori’, kōrre ’hapan kerma’, kōria
karjalakuori ’kuori’, kuore ’hapatetun maidon pinnalle noussut kerma’, kuorie ’kuoria’
lyydikuoŕ(i) ’kuori (puun, leivän)’, kuoŕida, kuoŕittada ’kuoria’
vepsäkoŕ ’kuori’, koŕda, koŕitada ’kuoria’
vatjakōri, kōria
virokoor (g. ‑e) ’kuori, kerma’, koorida ’kuoria’
liivikūoŕ ’kuori’, kūoŕštə ’kuoria’

Kaukaisemmissa sukukielissä

mordvakaŕ ’niinivirsu’
–? komi ki̮rś ’kuori, parkki’
–? itämansi χorp, pohjoismansi χurəp ’kaarna, kuori’
–? etelähanti χărə ’koivun vihreä kuori’, pohjoishanti χărĭ ’punertava kerros l. kelmu tuohen sisäpinnalla’; ? etelähanti χurəp, pohjoishanti χŭrəp ’(leivän) kuori; rupi, rahka’. Mahdollisia vastineita ovat myös etelämansi kor-, itämansi χor-, länsimansi k˳ar- ’kiskoa (tuohta, niintä), kuoria, nylkeä’
itähantiitähanti kŏr-, etelähanti pohjoishanti χŏr- ’nylkeä, kuoria puuta’
nenetsiχirā-
selkuppikera-, ke̮ra-
kamassikərə-, kə̑r- ’nylkeä’

. Luultavasti onomat. alkuperää. Näihin on myös verrattu samantapaisia sanoja indoeurooppalainen ja muistakin kielistä.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.smelt, European smelt
  • ruotsinors
  • saksaStint, Spierling
  • ranskaéperlan
  • venäjäкорюшка, морская (европейская) корюшка
  • virotint, meritint
  • norjakrøkle

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • smelt
  • European smelt
  • sparling

Esiintymistiheys

5 009 esiintymää · 1.9 / milj.

Suomi24
1.3
Sanomalehdet
9.9
Aikakauslehdet
6.6
Wikipedia
2.6
Reddit
1.1
Tekstitykset
1.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48 (hame)

Yleisimmät: kuoreen 89 % · kuore 5 % · kuoretta 2 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uore

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kuore. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kuore