kur­ko

erisnimi, substantiivi/ˈkurko/
Jaa

Merkitykset

substantiivi

  1. (puhekieli)(korttipakan) kuningas
  2. (murre)paha henki, piru

erisnimi

  1. suomalainen sukunimi

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

"Tosi, tosi, eiköpä niin liene", vastasi tuo häpeemätön, "ja jos naiset minua vanhaksesta eivät olisi vihanneet — kurko hänen tiesi, mistä se tulee!
Lydia Jannsen-Koidula, Ojamylläri ja hänen miniänsä
Ehotus olj keisarille mieluene ja hää käsk kentraal Kurkon lähtee Hornantuuttia vallottammaa, ja män ite huommisiltana Ierikan kansa kahtomaa, mitenkä valloetus luonnistuu.
Kaarlo Hemmo, Savolaesia rupatuksia
Jos vastustajillasi on myös hai -käsi, isompi hai voittaa (ässä suurin, seuraavaksi kurko ja siitä alenevassa järjestyksessä).
Wikipedia: Telesina

Esiintymistiheys

1 951 esiintymää · 0.7 / milj.

Suomi24
0.7
Sanomalehdet
0.6
Aikakauslehdet
1.8
Wikipedia
0.7
Reddit
0.9
Tekstitykset
0.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikurko
Genetiivikurkon
Partitiivikurkoa
Essiivikurkona
Translatiivikurkoksi
Inessiivikurkossa
Elatiivikurkosta
Illatiivikurkoon
Adessiivikurkolla
Ablatiivikurkolta
Allatiivikurkolle
Abessiivikurkotta

Riimit

-urko

Kaikki riimit

Lähteet