kut­ka

substantiivi/ˈkutkɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kut-ka (2 tavua) · 5 kirjainta

Johdettu sanasta: kuka

Merkitys

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Alava tiesi kyllä tämän majan, mutta hän ei tiennyt, kutka tällä kertaa siellä asustivat.
— Kara Jalmari, Erämaan salaisuus
— Nyt, Molstad, sanoi Mikko Tiukkatuulen isä, — ajatte Te pohjoista tietä kello 12 asti ja tiedustelette joka talosta ja kaikilta, kutka ikänä vastaanne sattuvat.
— Bernt. Lie, Mikko Tiukkatuuli
Herran pyhästä ehtoollisesta ja kutka ovat mahdollisia ehtoollisvieraita.
— Wikipedia: Carl Olof Rosenius

Etymologia

Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Levinneisyys
et. itämurteet
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä

Deskr. sanoja, vertaa kutiaa.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkutkuttā (harv.)
karjalakut́ku, kutšku ’kutkutus, kutitus’, kut́kuttoa, kutškuttoa ’kutittaa, kutkuttaa’
lyydikut́kuttada, ‑utada
vepsäkut́kutada ’kutittaa’.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

1 854 esiintymää · 0.7 / milj.

Suomi24
0.7
Sanomalehdet
0.6
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.3
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: kutka 85 % · kutkan 7 % · kutkaa 5 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-utkɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kutka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kutka