kutsukortti
substantiivi/ˈkutsuˌkortːi/kut-su-kort-ti (4 tavua) · 11 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- kortti, jolla esitetään kutsu johonkin tilaisuuteen tai tapahtumaan
Esimerkkilauseet
Kutsukorttia ei lähetetty, nimikortti jätettiin vain merkiksi siitä, ettei ollut vastaanottoaika, mutta valaistu salin kruunu oli merkkinä siitä, että vieraat olivat tervetulleita.Kirjelipun ohella sai lähetti, jonka tuli jättää kirje tai oikeammin joka oli tuonut kutsukortin, juomarahaa kaksi pankkoriksiä, jotka sivumennen sanoen pojan palatessa selvästi ilmenivätkin ylijahtimestarille.Tämän lisäksi hautaustoimistoilta voi tilata hautajaiskukat, kantajat, hautakivet ja kaiverrukset, kuolinilmoitukset, valokuvauksen, käsiohjelmat ja kutsukortit, pitopalvelun muistotilaisuuteen sekä musiikkiesityksiä.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kutsukortti lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Verbit
Kutsukortti lähetettiin Ristolle, ja muutamia tunteja myöhemmin lähetettiin tohtori tutkimaan sen vaikutusta.Esiintymistiheys
1 391 esiintymää · 0.5 / milj.
Suomi24
0.5
Sanomalehdet
0.6
Aikakauslehdet
1.2
Wikipedia
0.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.9
Taivutustiedot
Yleisimmät: kutsukortit 28 % · kutsukortteja 16 % · kutsukortti 15 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ortːi
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kutsukortti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kutsukortti