Asiasanasto.fi

kuulustaa

verbi

/ˈkuːlustɑːˣ/

Johdettu sanasta: kuulla

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.(murteellista)murteellinen vastine sanoille kuulustella, tiedustella, kuulostaa, kuulostella tai kuunnella

Esimerkkilauseet

Nimi kuulustaa kaiketi hiukan vallattomalta, mutta tarina sinänsä on hyvin totinen, melkein liikuttava ja päälle päätteeksi ihan tosi, jos saa uskoa siihen, mitä kirkonarkistolla on kerrottavaa.

Emil Nervander, Vanhoista kätköistä

"Siltäpä se asia kuulustaa, mutta ei Martti Kolkin köyhää rottaakaan saa ikänänsä, sen takaan minä rahojeni kautta.

Pietari Päivärinta, Naimisen juoruja

Esiintymistiheys

310 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53

Infinitiivikuulustaa
Ind. prees. yks. 1.kuulustan
Ind. imperf. yks. 3.kuulusti
Kond. prees. yks. 3.kuulustaisi
Pot. prees. yks. 3.kuulustanee
Imperat. prees. yks. 3.kuulustakoon
Akt. 2. partisiippikuulustanut
Pass. imperf.kuulustettiin

Riimit

-uːlustɑː

Kaikki riimit