Asiasanasto.fi

lainoppinut

adjektiivi, substantiivi

/ˈlɑi̯nˌopːinut/

Yhdyssana: laki + oppinut

Merkitykset

  1. 1.(uskonto)(historia)juutalaisuudessa uskonnollisen lain asiantuntijaksi koulutettu henkilö
  2. 2.(epämuodollinen)(joskus leikkimielinen)juristi

Etymologia

akkusatiivi + laki + oppinut; Mikael Agricolan 1510-luvulla käyttöön ottama, jo keskiajalla vakiintunut uudissana

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.lawyer
  • ruotsilaglärd

Esimerkkilauseet

Tähän huomauttaa tosin eräs lainoppinut, herra Berner, että ihmisen sisällinen arvo on hänen ulkonaisen huomionsa oikea pohja, mutta koska tämä arvo on puhtaasti sisällistä laatua, ei siihen mikään loukkaus voi ulottua.

Eino Leino, Kootut teokset XVI

"Diktaattori, miksei, mutta vain tasavallan varmuuden turvaamiseksi", sanoi lainoppinut ja seurasi Liciniusta.

Felix Dahn, Taistelu Roomasta I

Vakaumuksentutkintalautakuntaan kuuluu vähintään lainoppinut puheenjohtaja, esittelijä sekä varapuheenjohtaja, majurin arvoinen sotilasjäsen, psykiatri ja teologi, filosofi tai uskontotieteilijä.

Wikipedia: Siviilipalvelus Suomessa

Englanninkieliset vastineet

  • lawyer

Esiintymistiheys

2 286 esiintymää, 0.9 / milj.

Suomi24
0.9
Sanomalehdet
0.9
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
1.2
Reddit
1.7
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 47

Nominatiivilainoppinut
Genetiivilainoppineen
Partitiivilainoppinutta
Essiivilainoppineena
Translatiivilainoppineeksi
Inessiivilainoppineessa
Elatiivilainoppineesta
Illatiivilainoppineeseen
Adessiivilainoppineella
Ablatiivilainoppineelta
Allatiivilainoppineelle
Abessiivilainoppineetta

Riimit

-opːinut

Kaikki riimit