kir­jan­op­pi­nut

substantiivi/ˈkirjɑnˌopːinut/
Jaa

Yhdyssana: kirja + oppinut

Merkitys

  1. kirjanoppineiden joukkoon lukeutunut henkilö

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

"Minä en ole mikään kirjanoppinut, mutta sanotaanhan noita olevan kaksikin, jotka ihmisestä kuoleman jälkeen huolen pitävät — ... Ottakoon nyt kumpi ensin ennättää — minulle ei maistu elämä enään miltään, enkä minä voi välittää mistään mitään", sanoi Juuse uupuneena.
— Pietari Päivärinta, Pikakuvia 1867 katovuodesta ja sen seurauksista
Mutta Kelala, se kirjanoppinut, luki hiljaa asetusta edelleen.
— Santeri Ivalo, Saaristosta
Hän ei saanut arkeologin tutkintotodistusta, vaikka hän osallistui kaikkiin kursseihin ja pyyteli aikakauslehtien sivuilla opintojensa rahoitusta kirjanoppineilta.
— Wikipedia: Konstantin Olimpov

Esiintymistiheys

11 563 esiintymää · 4.4 / milj.

Suomi24
5.4
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.4
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 47

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikirjanoppinut
Genetiivikirjanoppineen
Partitiivikirjanoppinutta
Essiivikirjanoppineena
Translatiivikirjanoppineeksi
Inessiivikirjanoppineessa
Elatiivikirjanoppineesta
Illatiivikirjanoppineeseen
Adessiivikirjanoppineella
Ablatiivikirjanoppineelta
Allatiivikirjanoppineelle
Abessiivikirjanoppineetta

Riimit

-opːinut

Kaikki riimit

Lähteet