- Alkuperä
- Lainasana (germaaninen)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan leipä yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Lähtökohta: ← germaaninen, vertaa gootti hlaifs, muinaisyläsaksa hleib, leib, nykysaksa Laib, muinaisnorja hleifr, nykyruotsi lev ’leipä’. Samalta taholta myös pohjoissaame laiˈbe (eteläsaame piitimensaame luulajansaame) ’sama merkitys’ (ehkä ← kantaskandinaavi); inarinsaame lejbi (koltansaame kildininsaame turjansaame) ’sama merkitys’ ← suomi.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | leipä ’leipä’, leipoja ’vatkata taikinaa, leipoa’ |
|---|---|
| karjala | leipä ’leipä; (kasvava) vilja, leipävilja; jyvät, jauhot; ruoka, ravinto, toimeentulo’, leipuo ’leipoa’, leipoveh ’ruokakunta’ |
| lyydi, vepsä | leib ’leipä, leipävilja’ |
| vatja | leipä ’sama merkitys’ |
| viro | leib ’leipä’ |
| liivi | lēba ’sama merkitys’, leibi, lēbi ’hedelmällinen (maa)’ |
Samaa juurta olevia sanoja
Liittyvät todennäköisesti lapa sanaan (ainakin tämä on vaikuttanut lapio sanan merk:een eräissä kielissä). Äänt. syistä välitön yhteys venäjä lopáta ja liettua lopetà ’lapio’ sanoihin ei tulle kyseeseen.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | labja ’lapio’, labjain ’lapiollinen; pieni lapio’ |
|---|---|
| karjala | lapie ’lapio; leipälapio; kuutin mela, aironlapa; leveämpi kohta jssak puuesineessä’, lapiene ’pieni lapio, viskain; airon lapa’ |
| lyydi | labid, labido ’lapio, leipälapio’, labidaińe ’pieni lapio, viskain; airon lapa’ |
| vepsä | labid (mon. labidod) ’lapio, leipälapio; viskain’, labidoińe ’pieni lapio, viskain’ |
| vatja | lapia ’lapio’, (vatjan Kukkosin murre) labja ’lapio; kehräpuun lapa; uunin pelti’ |
| pohjoisviro | pohjoisviro labidas, eteläviro labjo ’lapio’ |
| liivi | läʾbd́i ’sama merkitys’ |