- Alkuperä
- Käännöslaina
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kausi yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, viro, eteläsaame
Lähtökohtana lähinnä ruotsin litorinatid ’litorinakausi’, jossa litorina ’litorinakotilo, rantakotilo’ (jonka pohjana on latinan litus ’merenranta’) + tid ’kausi’.
Litorinakausi ja Itämeren varhaisvaihe Litorinameri ovat saaneet nimensä rantakotilosta, koska kotilo oli nykyistä suolaisemmassa meressä yleinen.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kaus: kū-, üökaus |
|---|---|
| karjala | kauši: kuuk., kautehet (mon.) ’‑kausi, jnk ajan verran’: kuun, vuuven kaudehet |
| viro | kaud (g. kauu, kaua; Wied), kaude (Wied) ’suunta, tie’, kaudne (uud.) ’välillinen, epävarma’: kuuk. ’kuukautinen’, pealisk. ’pintapuolinen, pinnallinen’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| eteläsaame | eteläsaame guoudah, guoudan ’keskellä, ‑ltä’, piitimensaame kuoutāt ’kahtia, keskeltä kahtia’; pohjoissaame guowˈdâ (luulajansaame inarinsaame) ’tasa-, keski-’: pohjoissaame guowˈdâ-juokko ’tasajako’ jne.; pohjoissaame guowˈdo (inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’keskellä, ‑ssä; suoraan kohti, vastaan’, pohjoissaame guowˈdel (eteläsaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame) ’keskus jne.’ (luulajansaame kau´ta: itiet-k. ’aamukausi’ ← suomi kausi). |
|---|