loit­su­ru­no

substantiivi/ˈloi̯tsuˌruno/
Jaa

Yhdyssana: loitsu + runo

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. runon muotoon laadittu tai esitetty loitsu

Esimerkkilauseet

Kiihkeästi tietäjä luki loitsurunoja.
— J. A. Bergman, Sulikki
Pyhän Neitsyen ihailu oli kukkeimmillaan suomalaisten loitsurunojen muodostuessa.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Mielikki tunnetaan myös Virossa, Kalevalaan nimi päätyi vienankarjalaisista loitsurunoista.
— Wikipedia: Mielikki (nimi)

Esiintymistiheys

127 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviloitsuruno
Genetiiviloitsurunon
Partitiiviloitsurunoa
Essiiviloitsurunona
Translatiiviloitsurunoksi
Inessiiviloitsurunossa
Elatiiviloitsurunosta
Illatiiviloitsurunoon
Adessiiviloitsurunolla
Ablatiiviloitsurunolta
Allatiiviloitsurunolle
Abessiiviloitsurunotta

Riimit

-uno

Kaikki riimit

Lähteet