lup­po­ai­ka

substantiivi/ˈlupːoˌɑi̯kɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lup-po-ai-ka (3 tavua) · 9 kirjainta

Yhdyssana: luppo + aika

Merkitys

  1. aika, jolloin ei ole mitään työtä tai tehtäviä tehtävänäTyötehtävien lomaan ei yleensä jää luppoaikaa.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Saatiin vain kamala luppoaika, joka ajoi yli maan.
— Samuli Paulaharju, Kiveliöitten kansaa Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta
Näin viettää jätkäkansa luppoaikaansa — joutoaikaansa — pitäen kortteerinaan jonkun talollisen pirtin loukkoa, odotellen uusia töitä, ja talollinen kärsii häntä, sillä useimmassa tapauksessa hän saa korvauksen (ja kuten meillä oli puhe, on jätkä rento, kun hänellä on rahaa), ja ellei hän kärsisi, olisi hänen persoonallinen turvallisuutensa vaarassa.
— Juho Koskimaa, Erään miehen omatunto
Toinen suosikkiaika puhumiseen on kaikenlainen luppoaika, kuten odottaminen.
— Wikipedia: Mobiiliviestintä

Etymologia

Alkuperä
Yhdyssana
Sanakirjassa
Käsitellään sanan luppo yhteydessä
Vastineita
karjala, pohjoissaame, ersämordva

Yhdyssana, jonka osat ovat luppo ’naava’ + aika.

Kovan hangen aikaan porojen pitää turvautua lupon syöntiin. Myös tukkijätkillä ja tilapäistöitä tekevillä oli luppo- eli pula-aika, kun töitä ei ollut. Elintason noustessa sana on saanut myönteisen merkityksen.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaluppo ’naava’

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

pohjoissaamepohjoissaame lâpˈpo (uumajansaame piitimensaame luulajansaame koltansaame kildininsaame) ’sama merkitys’ (pohjoissaame lupˈpo ← suomi)
ersämordvaersämordva nupoń, lupoń, mokšamordva nupə̑ń ’sammal’.

saame lâpˈpo saattaa myös olla laina itämerensuomi taholta tai lainasuhde voi olla päinvastainenkin.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähtökohta: ? ← kantagermaani *aiwa-z m., vertaa gootti aiws, muinaisnorja æfi ’elinaika; aika; aikakausi’.

Myös vanhempaa indoeurooppalainen lainalähdettä on pidetty mahdollisena.

Katso myös aikautua, aikoa.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenaika, aikain ’jhk aikaan kuuluva’, aikahīn ’varhainen’
karjalaaika ’aika’, aiku(h)ine ’jhk aikaan kuuluva; täysi-ikäinen’, aika(h)ine ’sama merkitys, varhainen’, aikailla ’elellä, vitkastella’
lyydiaig(e̮) (mon. aigad) ’aika’, aigaińe s. ed:n demin., a. ’varhainen’, aiguine̮ ’täysi-ikäinen’
vepsäaig ’aika’, aigaĺińe ’varhainen’, aigastada ’vitkastella’
vatjaaika ’aika’, aikā ’kauan (sitten)’, (Tsv) aike̮in ’aikainen’
viroaeg ’aika’, aeglane ’hidas’, aeguda ’vanhentua’
liiviāiga ’aika; ilma, mitta’, aigi, aigli, āigali ’jhk aikaan sopiva tai kuuluva, oikea-aikainen’

(saame aiˈge ’aika’ todennäköisesti ← suomi, samoin kuin pohjoissaame aiˈga, luulajansaame ai´kā ’kauan sitten’)

Lue myös Kotuksen kirjoitus luppoaika.

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • free time

Esiintymistiheys

2 579 esiintymää · 1.0 / milj.

Suomi24
1.1
Sanomalehdet
0.6
Aikakauslehdet
0.8
Wikipedia
0.0
Reddit
1.6
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala), vokaalivaihtelutyyppi D

Yleisimmät: luppoaikaa 75 % · luppoaikana 7 % · luppoaika 6 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑikɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Luppoaika. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/luppoaika