mai­re

erisnimi/ˈmɑi̯re/
Jaa
Viittaa artikkeliin

mai-re (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan mairea yhteydessä
Vanhin tieto
Kalevala 1835, 1849, 1835
Vastineita
karjala, vepsä, vatja

Lainalähde: ? ← kantagermaani *smairjaz ~ *smairiz, vertaa anglosaksi ‑smǣre: gāl-smǣre ’nauravainen’, keskienglanti smāre, smēre ’hilpeä’: laughe smāre, smēre ’nauraa herkästi, hilpeästi, halveksivasti’, englanti murt. smeer ’hymyillä’.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalamaireh lehmän hellittelynimityksenä: ’armas, kulta’, mairis (g. mairehen) varsinkin lapsesta: ’armas, kallis’
vepsämaiŕiž (g. maiŕhen) ’puute; parka; suloinen’, maiŕištada ’säästää’, mairhekaz ’säästäväinen’
vatja(vatjan Kukkosin murre) mairetō ’orpo’, mairutella ’mairitella, hellitellä, kutsua hyväilynimillä’

Esiintymistiheys

4 184 esiintymää · 1.6 / milj.

Sana esiintyy noin 33 kertaa useammin sanoma- ja aikakauslehdissä kuin keskustelupalstoilla, mikä voi viitata muodollisempaan tyyliin.

Suomi24
0.5
Sanomalehdet
12.6
Aikakauslehdet
13.7
Wikipedia
4.9
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 8 (nalle)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑire

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Maire. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/maire