- Alkuperä
- Ruotsalainen lainasana
Lainasana, jonka lähteenä ruotsin maräng ’marenki’ ← ranskan meringue ’marenki’, jonka alkuperä on epäselvä.
ma-ren-ki (3 tavua) · 7 kirjainta
Seuraavana päivänä komensin tädin ja palvelijan kokonaan pois keittiöstä aamupäivällä ja aloin sitten valmistaa purjolaukkakeittoa, vasikanpihviä ja vihanneksia ja marenkia.Ja paljon oli uunista tullut esille hyvää: oli luumuja, joita siellä oli kuivattu ristikoilla leipien paistuttua, oli marenkeja, joille oli ripoteltu monenvärisiä pikkumakeisia, ja kellarissa säilytettyjä omenia, jotka levittivät hienoa, eetterimäistä tuoksua.Esimerkiksi marengin valmistuksessa kananmunan valkuaista vispattaessa proteiinit denaturoituvat ja muuttuvat vaahdoksi.Lainasana, jonka lähteenä ruotsin maräng ’marenki’ ← ranskan meringue ’marenki’, jonka alkuperä on epäselvä.
894 esiintymää · 0.3 / milj.
Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi G
Yleisimmät: marenki 42 % · marenkia 24 % · marenkeja 11 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ɑreŋki
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Marenki. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/marenki