moukku

substantiivi

/ˈmou̯kːu/

Merkitykset

1.isku, tälli
2.ryyppyHän avaa laatikon ja ottaa sieltä viskipullon ja lasin. Kaataa itselleen hyvän moukun.
3.(puhekieltä)moukari
4.(murre)möykky, mötikkä

Mennäänpä nyt ottamaan moukku ruplien isännän terveydeksi.

Kojamakin, niskakala, tiristi moukku-osuutensa, kalanpiimän, kutukuoppaan — ja lähti laskettelemaan samaa myötälettä.

208 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24

0.1

Sanomalehdet

0.0

Aikakauslehdet

0.0

Wikipedia

0.0

Tekstitykset

0.0

Taivutusluokka 1, vokaalivaihtelutyyppi A

-oukːu