nirp­pa

adjektiivi/ˈnirpːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

nirp-pa (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitykset

  1. lumikko; uskomusolento (”läävämato”: puree lehmiä tai ennustaa niiden menestystä)
  2. äreä, äkkipikainen; nirso
  3. nirso

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Lumikosta käytettyjä muita nimityksiä ovat pieni portimo (portimo on kärpän rinnakkaisnimi), talvikko ja nirppa.
— Wikipedia: Lumikko
5. ja 6. luokan kirjojen hahmot 3. ja 4. luokan kirjoista tutut hahmot Kielikyttä Nirppa Lörppä Professori W. W. World Sanastopäällikkö Kirjailija Kirjastonhoitaja Viisas haltija Kielikello Lausuja Vikke Prono Subbe Parti Nume Vebbe Abbe Lauseidenyhdistäjä Lausekiekonpyörittäjä Merkkivarastonhoitaja Vilma Oppikirjat
— Wikipedia: Salainen kirjasto

Etymologia

1nirppa1 – lumikko; uskomusolento (”läävämato”: puree lehmiä tai ennustaa niiden menestystä)

Sanakirjassa
Käsitellään sanan nirkko yhteydessä
Vastineita
karjala, viro, liivi

Sana on ilmeisesti alkuaan eufemismi, ja siihen liittyy runsaasti äänt. variaatiota. Suomessa tavataan ed. lisäksi nirkku (Laukaa), nirppa (Daniel Juslenius: Suomalaisen Sana-Lugun Coetus: Henrik Gabriel Porthanin kappaleen välilehtiin ja sivuihin tehdyt lisäykset., Gan 1787; paikoin Etelä-Savo Kainuu Peräpohja, uskomusolentona myös paikoin Pohjois-Karjala), nirppi (Länsipohja Inari), nirppo (Kuopio Savukoski), nirppu (Peräpohja). Sana voi olla alkuaan sama kuin terävää kärkeä tarkoittava nirkko1, vaikkakaan sanojen levikkisuhteet eivät tue tätä oletusta. — inarinsaame nirppi ’lumikko’ ← suomi nirppi.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjala(Suistamo, Arvid Genetzin aineistosta) luminirkku ’lumikko’
vironirk (g. nirgi) ’kärppä, lumikko’
liivinirt ’lumikko’ (? ← viro).

Samaa juurta olevia sanoja

2nirppa2 – äreä, äkkipikainen; nirso

Sanakirjassa
Käsitellään sanan nirpistää yhteydessä
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Vastineita
karjala

Deskr. sanoja, jotka liittyvät s.v. nireä ja nyrpeä main. sanoihin. Katso myös nirso.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalanirpisteä ’muikistaa, nyrpistää’, nirpakka, ‑o ’vähästä suuttuva, närkäs, nyrpeä’, nirpalleh ’nyreissään, (nenä) nyrpällään’

(suomi → pohjoissaame nirˈpe ’sellainen, joka helposti loukkaantuu ja suuttuu’, nirpetit ’närkästyä, suutahtaa’).

3nirppa3 – nirso

Sanakirjassa
Käsitellään sanan nirso yhteydessä
Vastineita
liivi

Tähän yhteyteen voidaan mahdollisesti liittää myös karjala nirsat (halv.) ’naama, turpa, kuono; ikenet’; toisaalta karjalasta voidaan esittää vertauskohdaksi sanat tirttšu (pohjois- eli vienankarjala, Arvid Genetzin aineistosta), tširttšu ’nirso’. Sanan affektiivis-deskr. luonteesta kielivät myös lukuisat variantit, joita suomen murteissa ovat niru, nirko, nirpo, nirkki, nirkko, nirkku, nirppa, nirppi (Eurén 1860), joten yhtymäkohtia löytyy myös nirpistää ja nireä sanueisiin. Pohjimmiltaan voi kaikkien takana olla sama deskr. juuri kuin v:ssä niristä ’kitistä, ruikuttaa, valittaa’. — suomi → nykyruotsi murt. Suomi nirso(gär) ’nirso’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä (epävarma)

liiviniltš (mon. niltšəd) ’nirso’.

Esiintymistiheys

91 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Nirppa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nirppa