no­lot­taa

verbi/ˈnolotːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

no-lot-taa (3 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 10 055. yleisin sana

Johdettu sanasta: nolo

Merkitys

  1. (part.) tuntea itsensä noloksiVoi että minua nolotti, kun kaikki kääntyivät katsomaan.

Esimerkkilauseet

Hän kuuli itsestään niin paljon ja niin hyvää, että häntä nolotti ja hävetti se, ettei hän uskaltanut sanoa rouville, että nämä puhuisivat keskenään vaikka kiinankieltä, jos osaisivat, säästääkseen hänet salakuuntelun synniltä.
— Olli Karila, Mustaa ja valkoista
— Minua nolottaa. Kuvittelin keksineeni jotakin hyvin tärkeää.
— Vilho Helanen, Kolme laukausta yössä
Harrisonia itseään kappaleen laulaminen nolotti, eikä hän muutenkaan pitänyt laulustaan lopullisessa levytyksessä.
— Wikipedia: Do You Want to Know a Secret

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan nolo yhteydessä
Vastineita
mokšamordva

(pohjois- eli vienankarjala nolo ’alakuloinen, nolo’ ← suomi)

On mahdollista, että sanassa on aineksia kahdelta taholta: Etelä-Pohjanmaa nolo ’laiska, saamaton’ sekä nulo mahdollisesti = mordva; itämurteet ja kirjak. nolo voisi olla kehittynyt konkreettisen nolata ’liata; kastella’ v:n pohjalta (katso nola).

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

mokšamordvamokšamordva nola ’laiska, laiskuri’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.feel embarrassed

Englanninkieliset vastineet

  • feel embarrassed

Esiintymistiheys

14 164 esiintymää · 5.4 / milj.

Suomi24
5.9
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.8
Wikipedia
0.3
Reddit
4.2
Tekstitykset
6.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: nolottaa 66 % · nolotti 20 % · nolota 8 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin nolottaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minänolotannolotinolen nolottanutolin nolottanut
sinänolotatnolotitolet nolottanutolit nolottanut
hännolottaanolottion nolottanutoli nolottanut
menolotammenolotimmeolemme nolottaneetolimme nolottaneet
tenolotattenolotitteolette nolottaneetolitte nolottaneet
henolottavatnolottivatovat nolottaneetolivat nolottaneet
passiivinolotetaannolotettiinon nolotettuoli nolotettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minänolottaisinolisin nolottanut
sinänolottaisitolisit nolottanut
hännolottaisiolisi nolottanut
menolottaisimmeolisimme nolottaneet
tenolottaisitteolisitte nolottaneet
henolottaisivatolisivat nolottaneet
passiivinolotettaisiinolisi nolotettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinänolota—
hännolottakoonolkoon nolottanut
menolottakaamme—
tenolottakaa—
henolottakootolkoot nolottaneet
passiivinolotettakoonolkoon nolotettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minänolottanenlienen nolottanut
sinänolottanetlienet nolottanut
hännolottaneelienee nolottanut
menolottanemmelienemme nolottaneet
tenolottanettelienette nolottaneet
henolottanevatlienevät nolottaneet
passiivinolotettaneenlienee nolotettu

Infinitiivit

1. infinitiivinolottaa
1. inf. pitkä muotonolottaakseen
2. inf. inessiivinolottaessa
2. inf. inessiivi, passiivinolotettaessa
2. inf. instruktiivinolottaen
3. inf. inessiivinolottamassa
3. inf. elatiivinolottamasta
3. inf. illatiivinolottamaan
3. inf. adessiivinolottamalla
3. inf. abessiivinolottamatta
3. inf. instruktiivinolottaman
4. infinitiivinolottaminen
5. infinitiivinolottamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippinolottava
Passiivin 1. partisiippinolotettava
Aktiivin 2. partisiippinolottanut
Passiivin 2. partisiippinolotettu
Agenttipartisiippinolottama
Kieltopartisiippinolottamaton

Riimit

-olotːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Nolottaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nolottaa