nuk­le­ii­ni­hap­po

substantiivi/ˈnukle.iːniˌhɑpːo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

nuk-le-ii-ni-hap-po (5 tavua) · 14 kirjainta

Sisältää sanan: happo

Merkitys

  1. (molekyylibiologia)DNA tai RNA

Esimerkkilauseet

Tapahtumaa, jossa entsyymeiksi kutsutut aineet pilkkovat ruoan sisältämiä rasvoja, hiilihydraatteja, nukleiinihappoja ja valkuaisaineita, kutsutaan kemialliseksi pilkkoutumiseksi.
— Wikipedia: Ohutsuoli
Säilöntäaineen lisäksi setrimoniumbromidia käytetään desinfiointiin, pinta -aktiivisena aineena, nukleiinihappojen ja glykosaminoglykaanien saostamiseen, hiustenhoitovalmisteissa ja laboratorioreagenssina.
— Wikipedia: Setrimoniumbromidi
Esisolun uskotaan olleen pisara, jossa oli nukleiinihappoja, proteiineja, lipidejä ja muita vastaavia elämälle välttämättömiä molekyylejä.
— Wikipedia: Esisolu

Etymologia

Alkuperä
Käännöslaina
Sanakirjassa
Käsitellään sanan hapan yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä

Lähtökohtana lähinnä saksan Nukleinsäure ’nukleiinihappo’, jossa Nuklein, oppitekoinen sana (Friedrich Miescher, 1869, jonka pohjana on latinan nucleus ’hedelmän kivi, pähkinänsydän’, johdos sanasta nux ’pähkinä’) + Säure ’happo’.

(uud. merk.:) ’oksidi’ (Kilpinen 1844), ’happi’ (Roos 1845)

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhapan (g. happaman), hapantua; hapannoittā, happanoittā, happenuttā ’hapattaa’
karjalahapan (g. happamen) ’mädäntynyt, hapannut’, hapata ’hapata; mädätä, lahota, pilaantua; (kevätjäästä:) haurastua, sulaa; (esimerkiksi jaloista:) hautua’, hapattoa, hapatus
lyydihapata ’mädätä, hapata, paheta’, hapaimmaido ’viilipiimä’
vepsähapata ’pilaantua, mädätä, hapantua’, hapńeda ’pilaantua, mädätä’, hapa(ń)maid ’piimä’, happu ’sama merkitys’
vatjaapō, (vatjan Kukkosin murre) hapā ’hapan’, apata (prs. appane̮b) ’hapata’, apagoittā ’hapattaa’
virohapu, hapen, hapne ’hapan’, hape ’happo; hapatusaine’, hapneda ’hapantua’, hapendada, hapatada ’hapattaa’, hapatis, hapatus ’käyte, hapate’
liiviappən ’hapan’, apāndə ’hapata, käydä’

(suomi → pohjoissaame happanit ’juosta keitettäessä (maito)’, happatus ’juoksutin’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva tšapamo, mokšamordva šapama ’hapan’, ersämordva tšapaks, mokšamordva šapaks ’taikina’, ersämordva tšapado, tšäpät́, tšeped́ ’kalja’
länsimarilänsimari šapə̑, itämari šopə̑ ’hapan’, (Birskin mari) šowo ’hapankalja’, länsimari šapem, itämari šopem, (Birskin mari) šowem ’hapata’

. Yhteinen alkumuoto *šappa- tai *tšappa- On epävarmaa, kuuluuko tähän myös seuraava sanaperhe: länsimansi šē̮w-, pohjoismansi sāw- ’hapattaa’, itämansi šɔ̈̄γəm, sē̮γəm, sē̮wəm ’homeinen (jauho)’ | itähanti tšĕγ- ’hapata (taikina)’, tšĕγ˳- ’ummehtua (jauhot); hapaten nousta (taikina)’, pohjoishanti šŭw- ’hapata’, šŭw ’taikina’, sĕw- ’hapata (taikina); mahia (nuora)’ | unkari savanyú ’hapan’, jonka kantamuoto voinee olla *tšapa-.

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.nucleic acid
  • ruotsinukleinsyra
  • saksaNukleinsäure
  • ranskaacide nucléique
  • venäjäнуклеиновая кислота
  • vironukleiinhape

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • nucleic acid

Esiintymistiheys

317 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
1.6
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑpːo

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Nukleiinihappo. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nukleiinihappo