- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan hapan yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
(uud. merk.:) ’oksidi’ (Kilpinen 1844), ’happi’ (Roos 1845)
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | hapan (g. happaman), hapantua; hapannoittā, happanoittā, happenuttā ’hapattaa’ |
|---|---|
| karjala | hapan (g. happamen) ’mädäntynyt, hapannut’, hapata ’hapata; mädätä, lahota, pilaantua; (kevätjäästä:) haurastua, sulaa; (esimerkiksi jaloista:) hautua’, hapattoa, hapatus |
| lyydi | hapata ’mädätä, hapata, paheta’, hapaimmaido ’viilipiimä’ |
| vepsä | hapata ’pilaantua, mädätä, hapantua’, hapńeda ’pilaantua, mädätä’, hapa(ń)maid ’piimä’, happu ’sama merkitys’ |
| vatja | apō, (vatjan Kukkosin murre) hapā ’hapan’, apata (prs. appane̮b) ’hapata’, apagoittā ’hapattaa’ |
| viro | hapu, hapen, hapne ’hapan’, hape ’happo; hapatusaine’, hapneda ’hapantua’, hapendada, hapatada ’hapattaa’, hapatis, hapatus ’käyte, hapate’ |
| liivi | appən ’hapan’, apāndə ’hapata, käydä’ |
(suomi → pohjoissaame happanit ’juosta keitettäessä (maito)’, happatus ’juoksutin’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| ersämordva | ersämordva tšapamo, mokšamordva šapama ’hapan’, ersämordva tšapaks, mokšamordva šapaks ’taikina’, ersämordva tšapado, tšäpät́, tšeped́ ’kalja’ |
|---|---|
| länsimari | länsimari šapə̑, itämari šopə̑ ’hapan’, (Birskin mari) šowo ’hapankalja’, länsimari šapem, itämari šopem, (Birskin mari) šowem ’hapata’ |
. Yhteinen alkumuoto *šappa- tai *tšappa- On epävarmaa, kuuluuko tähän myös seuraava sanaperhe: länsimansi šē̮w-, pohjoismansi sāw- ’hapattaa’, itämansi šɔ̈̄γəm, sē̮γəm, sē̮wəm ’homeinen (jauho)’ | itähanti tšĕγ- ’hapata (taikina)’, tšĕγ˳- ’ummehtua (jauhot); hapaten nousta (taikina)’, pohjoishanti šŭw- ’hapata’, šŭw ’taikina’, sĕw- ’hapata (taikina); mahia (nuora)’ | unkari savanyú ’hapan’, jonka kantamuoto voinee olla *tšapa-.