nuo­rim­mai­nen

adjektiivi, substantiivi/ˈnuo̯rimːɑi̯nen/
Jaa

Johdettu sanasta: nuorin

Merkitys

Etymologia

nuorin + johdin -inen

Esimerkkilauseet

Siellä toisten joukossa katsasteli ja käpsisteli myös Pekka, viisivuotias, taudin näivettämä nuorimmainen.
— Urho Karhumäki, Kolkkakala ja muita kalapaloja
Valjuina istuivat vaimot akkunapöytien äärellä, tuijotellen hiljaisina akkunanpuitteista lattialle heittyvää vinoa ristinkuvaa, jonka lähettyvillä istahteli nuorimmainen, ihanasti hohtavia valoläikkiä kämmenyisillään taputellen.
— Lauri Haarla, Varjojen sota
Loput lapset nimetään isovanhempien veljien ja sisarten mukaan, aloittaen vanhimmasta ja päätyen nuorimmaiseen.
— Wikipedia: Kikujut

Esiintymistiheys

7 109 esiintymää · 2.7 / milj.

Suomi24
3.1
Sanomalehdet
1.2
Aikakauslehdet
2.3
Wikipedia
0.7
Reddit
0.5
Tekstitykset
0.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivinuorimmainen
Genetiivinuorimmaisen
Partitiivinuorimmaista
Essiivinuorimmaisena
Translatiivinuorimmaiseksi
Inessiivinuorimmaisessa
Elatiivinuorimmaisesta
Illatiivinuorimmaiseen
Adessiivinuorimmaisella
Ablatiivinuorimmaiselta
Allatiivinuorimmaiselle
Abessiivinuorimmaisetta

Riimit

-ɑinen

Kaikki riimit

Lähteet