ompele

substantiivi/ˈompeleˣ/

Jaa

Johdettu sanasta: ommella

Merkitykset

ommel-sanan rinnakkaismuoto
(taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä ommella
(taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä ommella
(taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä ommella

Mutta kotona kuninkaankartanossa käyskenteli Sigrid Äveriäs lattiaa edes ja takaisin ompele kädessä, neulaa liikahuttamattakaan.

— Suutari, mikset ompele itsellesi kenkiä?

Ompele aluksi ristikko, joka muodostaa tuen ommeltavalle kuviolle.

174 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24

0.0

Sanomalehdet

0.0

Aikakauslehdet

0.0

Wikipedia

0.2

0.3

Tekstitykset

0.8

Taivutusluokka 49

-ompele