o­pe

substantiivi/ˈope/
Jaa
Viittaa artikkeliin

o-pe (2 tavua) · 3 kirjainta · Suomen kielen 3 057. yleisin sana

Merkitys

  1. (puhekieltä)opettaja

Esimerkkilauseet

Säkeitä 1-2 ei P. voi selittää; ehkä on luettava: oppoon teitä &c = open, opastan teitä; myös lauletaan: Oppo teille, oppo meille.
— Adolf Neovius, Parasken runot
Aa, sinu pite sano hänel: tänne kultamaasteri äskeh on tullu; hän opetta ensin, ennenku palkka tahdo; sitt laske hän minu puhu.
— Ludvig Holberg, Arabian-pulweria
Kilpailuissa ampujat jaetaan heidän aseensa perusteella eri aseluokkiin, esimerkiksi käsiasekilpailussa open -, standard -, classic -, production - ja revolver -luokkiin.
— Wikipedia: Practical-ammunta

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan ope lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Verbit
John Higgins palasi peliareenoille pari viikkoa myöhemmin pelattuun Welsh Open - turnaukseen.
— Wikipedia: John Higgins
Objective-C:tä käytetään Mac OS X, i OS ja GNUstep - ympäristöissä, jotka molemmat perustuvat Open Step-standardiin.
— Wikipedia: Objective-C
Mahdollisuus myös muokata karttaa Open Street Map-tunnuksilla.
— Wikipedia: OpenStreetMap

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan oppia yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenoppissa ’oppia; tottua’, oppia ’kokeilla, koettaa’, oppi ’oppi; koulu; tapa’, opettā ’opettaa’
karjalaoppie ’koettaa, yrittää; koettaa parantaa tai tutkia taikakeinoin; tunnustella; maistaa; oppia; hakea naimisiin mennyt tytär (miehineen ja appivanhempineen) vierailulle vanhempien kotiin, hakea vierailulle’, opittoa ’koettaa, kokeilla; näyttää (tietäjälle); tunnustella; maistaa’, ope ’koe, kokeilu’, opettoa (uud.) ’opettaa, opastaa’, oppi (← suomi) ’oppi, opetus’
lyydioppida ’koettaa, yrittää; maistaa, tunnustella; loitsia’
vepsäopeta (prs. opendab) ’opettaa’, opetakse, opetas, openuda ’opetella, opiskella; oppia’, openduz ’opetus’
vatjae̮ppe̮a, e̮pe̮ta ’oppia’, e̮pe̮ttā ’opettaa’
viroõppida ’oppia; opiskella; tottua’, õpetada ’opettaa’
liivioppə ’oppia’, opātə ’opettaa’, ept́ə, öpt́ə ’kokea verkkoja’

Kaukaisemmissa sukukielissä

itämansiitämansi pohjoismansi (Bernát Munkácsin aineistosta) wōpl- ’pitää (salaa) silmällä; nähdä (hyvin)’
pohjoishantipohjoishanti wɔpĭ- ’pitää silmällä, käydä katsomassa’, wăpi- ’seurata silmin, vartioida’.

suomi → pohjoissaame oapˈpât (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’oppia, saada opetusta; perehtyä; (Lu In Ko myös:) käydä jnk luona; kokea verkkoja tai ansoja’, oappâtit ’opettaa, harjoittaa’, oapˈpâ ’oppi, kasvatus, koulutus’. Joidenkin itämerensuomalaisten kielten vastineiden merkitykseen on ehkä vaikuttanut venäjä murt. opytat́ ’koettaa, koetella, tutkiskella’.

Esiintymistiheys

74 843 esiintymää · 28.5 / milj.

Suomi24
29.6
Sanomalehdet
31.7
Aikakauslehdet
48.1
Wikipedia
26.0
Reddit
25.5
Tekstitykset
5.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 8 (nalle)

Yleisimmät: open 37 % · ope 22 % · opeista 11 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ope

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Ope. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ope