- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan palella yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, pohjoissaame, ersämordva ja 3 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | palehtoja ’hyytyä (veri)’, palentā ’paleltaa’, palentua ’palella, paleltua’ |
|---|---|
| karjala | palella ’polttaa vähän itseään; rakastua; kylmää, palelluttaa’, paleltuo ’paleltua’, palehtuo ’palaa, kuivua, kärventyä; hengästyä; tuskaantua, apeutua; kylmettyä, paleltua’, palensuo ’kuumeta, kärventyä; palella, paleltua’ |
| vepsä | paĺeta ’paleltua’ |
| vatja | palle̮tā ’paleltaa’, palletab ’paleltaa’, palle̮tua ’paleltua’. |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame buolâš (inarinsaame koltansaame) ’pakkanen’ |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva paloms, mokšamordva palə̑ms ’palaa, palella’ |
| etelämansi | etelämansi pāĺ-, itämansi länsimansi pōĺ-, pohjoismansi pɔ̄ĺ- ’paleltua’ |
| itähanti | itähanti poj, etelähanti păj ’paksu hanki’, etelähanti păjət- ’kylmetä, palella, paleltua’ |
| unkari | fagy ’pakkanen; palella, jäätyä’ |
. Sanat näyttävät muotonsa ja osaksi merk:nsäkin puolesta kuuluvan v:n palaa yhteyteen (katso tätä). Toisaalta niitä on verrattu sanoihin ugrilaisten sanojen lähtömuoto ehkä *paĺa-, kun taas saamelaiset ja mordvan sanat viittaavat äänneasuun *pal(a)-.