1palsi1 – kova savi- tai maakerros (erityisesti järven tai joen pohjassa); vesirajaan alhaisen veden aikana muodostunut kuiva sora- tai savireunus; matalikko selkävesillä
- Alkuperä
- Lainasana (germaani: *falþa-s)
- Vanhin tieto
- Lönnrotin sanakirjan lisävihko, 1886
- Vastineita
- karjala, luulajansaame
Lähtökohta: ← germaani *falþa-s, *falþi-, vertaa muinaisnorja faldr ’poimu, laskos, lieve, helma’, muinaisruotsi falder ’sama merkitys; kerta’, muinaisyläsaksa falt ’poimu’, keskiyläsaksa manic-falt ’(lehmän) satakerta’. Katso myös palle1, palle2, paltta1.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | palsi (mon. palled) ’reuna, vieri, varsi’ |
|---|
Kaukaisemmissa sukukielissä
| luulajansaame | luulajansaame puolta (eteläsaame uumajansaame piitimensaame) ’vuoren tai mäen rinne’ (saame balˈdâ ’vieri, vierus, sivu’ ← ims; pohjoissaame balˈse ’tiukka savi’ ← suomi) |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
2palsi2 – pyörän kehän osa
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan palsta yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi
Lähtökohta: Sanaa on arveltu lainaksi venäjä sanoista polosá ’(maa)kaistale; suikale; sarka; vako’ tai plast (g. ‑á) ’kerros; kaistale; viipale’ tai murt. polst́ ’paksu pala kangasta tai taljaa’, mutta lainoja on pidettävä lähinnä äänt. syistä epävarmoina (karjala polossu ’raita; peltosarka; tanko’ ja lyydi polos ’peltosarka’ kuitenkin selvästi ← venäjä). Merkitykset ’tontti’ ja ’lehden, kirjan sivun palsta’ ovat uudehkoja, jälkimmäiseen ovat vaikuttaneet samaa merkitsevät nykyruotsi spalt, nykysaksa Spalte; kaiken kaikkiaan suomi sanassa lienee aineksia useilta tahoilta.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | palsta ’pyörän kehän osa’ |
|---|
| karjala | palsta ’rajattu maa-ala; hakkuuala; kärrynpyörän kehän osa’ |
|---|
| lyydi | pauste̮ (mon. paustad) ’palsta’ |
|---|
(suomi → nykyruotsi murt. Suomi palsta ’maapalsta’).
Samaa juurta olevia sanoja