pien­ta­re

Kauemmin hän ei voinut kärsiä vihan tuskaansa, muuten olis hän halvautunut — ja sentään lensi hän takaisin pihalle ja lauloi siellä niin kauheasti, että porsas karkasi savirapakosta, ikään kuin hulluksi käyden, ja tunkeusi kallella päin aidaksien lomitse peltoon, jonka päässä pientare oli.

Ensiksi mainitusta on eri tahoilla, etenkin Itä-Suomessa, käytetty myös tartuntapaikan mukaisia nimityksiä: metsä-, pientare-, piha-, tanhut-, karsina- tai kyly-maahinen.

Piennar (rinnakkaismuoto pientare) on peltoa ympäröivä maakaistale tai tien ajoradan ja pengerluiskan välinen alue.