pen­ger

substantiivi/ˈpeŋːer/
Jaa

Merkitykset

  1. maa-aineksen muodostama valli, patoPenkereitä rakennetaan viljelysmaiden kuivaamiseksi ja tulvavesiltä suojaamiseksi.
  2. erit. em. verraten jyrkkä törmä t. reuna; myös rinteessä oleva kapeahko tasanneIstahdin ojan penkereelle levähtämään.
  3. (liikenne)maantien laidassa, pientareen ulkopuolella sijaitseva, mahdollisesti kulkukelpoinen kapeahko alue, joka erottaa tien sitä ympäröivästä maastosta

Synonyymit

Yhdyssanat ja johdokset

Käännökset

  • engl.bank, terrace, embankment

Hierarkia

Esimerkkilauseet

"Susi, susi, katsokaa, susi istuu tuolla joen penkereellä tänne päin vilkuen", huusi yksi tytöistä syöksyen säikähtyneenä latoon.
— Matti Kurikka, Pilven hattaroita II
Sitten rupesi hän astumaan ylös pitkin pengertä suoraan pellolle, joka erotti talon rannasta.
— Marja Salmela, Taistelun teitä
Penkin etymologia on puolestaan muinaisgermaanisesta sanasta banki, joka on tarkoittanut kohoumaa, ja suomen sanat penger sekä penkka ovat samaa juurta.
— Wikipedia: Tuoli

Englanninkieliset vastineet

  • bank
  • brae
  • bed
  • bench
  • terrace
  • berm
  • embankment

Esiintymistiheys

1 126 esiintymää · 0.4 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
1.9
Aikakauslehdet
1.3
Wikipedia
2.2
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 49, vokaalivaihtelutyyppi G

SijamuotoYksikkö
Nominatiivipenger
Genetiivipenkeren
Partitiivipengertä
Essiivipenkerenä
Translatiivipenkereksi
Inessiivipenkeressä
Elatiivipenkerestä
Illatiivipenkereeseen
Adessiivipenkerellä
Ablatiivipenkereltä
Allatiivipenkerelle
Abessiivipenkerettä

Riimit

-eŋːer

Kaikki riimit

Lähteet