pii­lel­lä

Jaa
Viittaa artikkeliin

8 kirjainta

Johdettu sanasta: piili

Merkitys

  1. pysyä poissa; karttaa

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan piillä yhteydessä
Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro

Alkuperä epäselvä; vatja ja viro sanat varmaankin ainakin osaksi ← suomi; inkeroinen ← suomi tai karjala; suomi → pohjoissaame murt. piiˈlo ’piilo’.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpīloskennella ’piileksiä’
karjalapiillä ’olla piilossa, piillä, pakoilla’, piilo ’piilo; halkeama, kolo’, piilota ’piilottaa, kätkeä, salata’
vatja(August Ahlqvistin aineistosta, prs.) pīlen ’kätkeä’
viropiiluda ’katsella salaa, väijyä’, murt. (Wied) piil (g. piilu) ’piilo’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Piilellä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/piilellä