pii­lo­nen

erisnimi/ˈpiːlonen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pii-lo-nen (3 tavua) · 8 kirjainta

Merkitys

  1. olla piilosilla ’leikkiä piilosta’

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan piillä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro

Alkuperä epäselvä; vatja ja viro sanat varmaankin ainakin osaksi ← suomi; inkeroinen ← suomi tai karjala; suomi → pohjoissaame murt. piiˈlo ’piilo’.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpīloskennella ’piileksiä’
karjalapiillä ’olla piilossa, piillä, pakoilla’, piilo ’piilo; halkeama, kolo’, piilota ’piilottaa, kätkeä, salata’
vatja(August Ahlqvistin aineistosta, prs.) pīlen ’kätkeä’
viropiiluda ’katsella salaa, väijyä’, murt. (Wied) piil (g. piilu) ’piilo’.

Esiintymistiheys

378 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
2.0
Aikakauslehdet
1.0
Wikipedia
0.3
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iːlonen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Piilonen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/piilonen