- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: pipa)
- Sanakirjassa
- Yhdyssana, käsitellään sanan piippa yhteydessä
- Vastineita
- karjala
- suomipiippa
- nykyruotsipipa ’kasvin ontto varsi, korsi’
sama sana kuin nykyruotsi pipa ’pilli’, islanti pípa jne. ←← keskilatina pipa ’huilu, putkimainen esine’
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | piippa ’pitkä hoikka esine tai ihminen’, piippaine ’(heinän) korsi’ |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
ovat ilmeisesti deskr. lähtöä, kuten muun muassa hyyppä, piippa, joilla on osittain samanlaisia merkityksiä (piippalakki jne.). — Samaa sanuetta voi olla myös leikin nimitys hiippa (Jusl 1745) l. hippa, koska leikkivälineenä on paikoin käytetty korkeaa päähinettä. Toisaalta on kansanr. hi(i)ppa, hiippo, viippo tarkoittanut myös muun muassa metsänhaltijaa (mahdollisesti ← hn. Hilppa ← Philippos). Vertaa myös huippu.
Samaa juurta olevia sanoja
- hiippa1510
- hi(i)ppi
- hip(p)iö