piip­pa­lak­ki

substantiivi/ˈpiːpːɑˌlɑkːi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

piip-pa-lak-ki (4 tavua) · 11 kirjainta

Yhdyssana: piippa + lakki

Merkitys

  1. puna-armeijan käyttämä lakki, jonka laki oli suippokärkinen, muistuttaen muodoltaan ns. sipulikirkon kupoliaVaarini tapasi sanoa, että piippalakissa oli iso punainen tähti helpottamassa tähtäämistä.

Esimerkkilauseet

Samassa ovi hiljaa aukesi, juuri sen verran, että suuri, tummansininen piippalakki, harmaalla jäniksennahkalla reunustettu, ja lakissa pikkusen tytön oikein toimevan näköiset kasvot sopi siitä tirkistämään.
— Johan William Nylander, Metsolan pojat
Samassa pöppö räjähti täyttä kurkkua nauramaan, siristeli sääriään ilmaan, keikahti päällensä seisomaan, tahi oikeammin sanoen, piippalakkinsa äärimmäiselle nenälle hautakiven yläsyrjälle, josta hän pani kuperkeikkaa erinomaisella sukkeluudella, tepsahti juuri Lunteniuksen jalkain eteen ja istuutui siihen samalla tavalla kuin raatalien on tapa verstaissa istua.
— Robert Mellin, Lassi Luntenius
Vilijonkat pukeutuvat aina mekkoon, ja heillä on usein päässään piippalakki ja kaulassaan pieni musta rusetti.
— Wikipedia: Vilijonkka

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan piippalakki lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Lumiryöpystä vilkkuivat vain hukan palavat silmät ja tulinen kita sekä äijän punainen piippalakki.
— Samuli Paulaharju, Kiveliöitten kansaa Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta
Vilijonkat pukeutuvat aina mekkoon, ja heillä on usein päässään piippalakki ja kaulassaan pieni musta rusetti.
— Wikipedia: Vilijonkka

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: pipa)
Sanakirjassa
Yhdyssana, käsitellään sanan piippa yhteydessä
Vastineita
karjala
  1. suomipiippa
  2. nykyruotsipipa ’kasvin ontto varsi, korsi’

sama sana kuin nykyruotsi pipa ’pilli’, islanti pípa jne. ←← keskilatina pipa ’huilu, putkimainen esine’

Vertaa hiippa ja piipata sekä peippi.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalapiippa ’pitkä hoikka esine tai ihminen’, piippaine ’(heinän) korsi’

ovat ilmeisesti deskr. lähtöä, kuten muun muassa hyyppä, piippa, joilla on osittain samanlaisia merkityksiä (piippalakki jne.). — Samaa sanuetta voi olla myös leikin nimitys hiippa (Jusl 1745) l. hippa, koska leikkivälineenä on paikoin käytetty korkeaa päähinettä. Toisaalta on kansanr. hi(i)ppa, hiippo, viippo tarkoittanut myös muun muassa metsänhaltijaa (mahdollisesti ← hn. Hilppa ← Philippos). Vertaa myös huippu.

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Käännökset

  • venäjäбудёновка

Esiintymistiheys

515 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Yleisimmät: piippalakki 52 % · piippalakkeja 23 % · piippalakkia 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑkːi

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Piippalakki. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/piippalakki