pik­ku­van­ha

adjektiivi/ˈpikːuˌʋɑnhɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pik-ku-van-ha (4 tavua) · 10 kirjainta

Yhdyssana: pikku + vanha

Johdettu sanasta: vanha

Merkitys

  1. joka käyttäytyy kuin aikuinen (lapsesta)

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Otsan hiukan uhkaava rypistys vahvistaa muttuisen suun pikkuvanhaa, hullunkurista ilmettä, ja minä matkin sitä vaistomaisesti.
— Selma Anttila, Uhri
Kaikista opettajista ankarin oli istuttanut häneen sen tiedon, jota tuottaa suru, pelko ja kuolema, ja hänestä oli tullut pikkuvanha.
— James Oliver Curwood, Erämaan tytär
Sivénin luonnetta lapsena on kuvailtu pohdiskelevaksi, varhaiskypsäksi ja hieman pikkuvanhaksikin.
— Wikipedia: Bobi Sivén

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan pikkuvanha lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hänen kasvoillaan oli pikkuvanhan totisuus.
— Ilma Virtala, Kosken laulu
Pikkuvanhalla, kehittymättömällä tavallaan hän tiesi eron oman luokkansa ja kansanjoukon välillä.
— Jack London, Suuren talon pikkurouva

Etymologia

pikku + vanha

Käännökset

  • engl.precocious
  • ruotsigammalklok

Englanninkieliset vastineet

  • precocious

Esiintymistiheys

548 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala)

Yleisimmät: pikkuvanha 83 % · pikkuvanhoja 17 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: pikkuvanha – pikkuvanhempi – pikkuvanhin

Riimit

-ɑnhɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pikkuvanha. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pikkuvanha