nui­ja

erisnimi, substantiivi, adjektiivi/ˈnui̯jɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

nui-ja (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 8 260. yleisin sana

Merkitykset

  1. muinoin sodassa käytetty puinen lyömäaseLähitaistelussa nuija oli varsin tehokas lyömäase.
  2. kokouksen johtamiseen käytettävä merkinantoväline, puheenjohtajan nuijaNuijan heilahdettua päätös oli tehty.
  3. ruoanlaitossa käytettävä työkalu, lihanuijaEnsin sitkeä liha hakataan nuijalla mureaksi, sitten kypsytetään se uunissa.
  4. (puhekieltä)(halventava)typerysMitä se nuija oikein siellä höyrysi?

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Aseenaan airo, jota Ladko käytti nuijana, hän pakotti hyökkääjät peräytymään, ja Strigan, jota hän ankarasti ahdisti, oli pakko pötkiä häpeällisesti pakoon.
— Jules Verne, Tonavan luotsi
He olivat kaikki varustetut keihäillä ja kivipäisillä nuijilla, jollaisia heidän joukkonsa ei ollut tuntenut hyökätessään vuoristoheimon kimppuun.
— Charles G. D. Roberts, Ihmiselon aamuna
Aseinaan tällä on käytössään mm. keihäs, jousi, pitkäjousi, tuplajousi, nuija, verinuija ja kahdenkädennuija.
— Wikipedia: Far Cry Primal

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan nuija lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Adjektiivit
Ja Arjak pani merkille, että miehet nukkuivat nuija, keihäs ja jousi vierellään.
— Kaarlo Hänninen, Arjak heimonsa viimeinen
Hän hymyili urheasti ja heilutti nuijaansa ikäänkuin rohkaistakseen itseään.
— Charles G. D. Roberts, Ihmiselon aamuna
Mutta hän näki noiden kuuntelevien joukkojen päitten yli mustan päällikön istuvan kivellään ryhmyinen nuija kädessään.
— Charles G. D. Roberts, Ihmiselon aamuna
Mutta mies oli siellä, ja hänelle merkitsi mies aina samaa kuin nuija, ruoska, tuska, kuolema.
— James Oliver Curwood, Kazan susikoira

Etymologia

Vanhin tieto
Hemminki Maskulainen, 1616
Levinneisyys
yleinen, et. Satakunta Uusimaa Häme Kymenlaakso
Vastineita
viro, liivi, mari, udmurtti, komi

Lainalähde: Rinnastus edellyttää itämerensuomi lähtömuodoksi asua nuhja, joka on verraten suppea-alainen murremuoto; samaan lähtömuotoon nojautuen on esitetty myös germaaninen lainalähdettä: germaaninen *knustja- →→ nykynorja knyste ’puupölkky, pahka’, nykyruotsi knoster ’nuija’, muinaisyläsaksa knossen ’lyödä’.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

vironui (g. nuia), murt. nuhi (g. nuhja) ’nuija, kalikka, kapula, varstan liikkuva osa’
liivinujā ’kalikka, nuija’ (liivi nui ’sama merkitys’ todennäköisesti ← viro; liivi nujā → latvia nūja ’sama merkitys’)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

marinöšlem ’piestä, lyödä’
udmurttinuši̮ ’puumoukari, ‑nuija, kurikka’
komine̮š ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.club, gavel, meat mallet, moron, idiot
  • ruotsistridsklubba, klubba, ordförandeklubba, idiot, biffklubba
  • ranskamaillet (m), gourdin (m), marteau de président, abruti, idiot

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • mallet
  • gavel
  • clod
  • club
  • idiot
  • moron
  • sap
  • poop

Esiintymistiheys

18 668 esiintymää · 7.1 / milj.

Suomi24
6.6
Sanomalehdet
10.8
Aikakauslehdet
4.0
Wikipedia
4.7
Reddit
2.5
Tekstitykset
13.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uijɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Nuija. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nuija