po­lu

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. polakoukku; kalanpyydyksen merkkipuu

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan pola yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi, ersämordva

Lainalähde: Sanoille on myös esitetty indoeurooppalainen etymologia, sama kuin sanalle puoli (katso tätä), mutta kyseessä olisivat nuoremmat lainat (? ← balttilainen); ellei sitten suomi ← saame *pola ’lohko = puolikas; kapula’ ← indoeurooppalainen *(s)polu-.

Voi kuitenkin olla myös deskr. alkuperää, vertaa pullo2.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalapolo(i) ’pitkänsiiman merkkikoho; koukkupyydys, polakoukku’, pölö(i) ’puukapula, palikka; (pitkänsiiman) koho; penis’
lyydipolo ’palikka, jolla rahkeen pää estetään luistamasta’, poloińe ’(esimerkiksi turkissa) napin asemesta käytetty puinen nappula’

(itämerensuomi polo → pohjoissaame boallo (luulajansaame inarinsaame koltansaame turjansaame) ’nappi’, luulajansaame lab´tjē-pållō ’ohjaksessa oleva puu- tai sarvinappi, jolla ohjas kiinnitetään riimuun’, josta puolestaan → suomi pola, polasin (paikoin Pohjois-Suomi), karjala polo(i) ’poron vetohihnan päässä oleva kapula’; suomi → nykyruotsi murt. Suomi påla(krōk) ’polakoukku’)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

ersämordvaersämordva pulo, mokšamordva pula ’häntä; varsi; hiuspalmikko’ (semantt. syistä epätodennäköinen vastine).

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Polu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/polu