pola
substantiivi/ˈpolɑ/po-la (2 tavua) · 4 kirjainta
Merkitykset
- kalanpyydyksen merkkikoho tai ‑puu; kohossa tai pohjaan lyödyssä seipäässä kiinni oleva syöttikoukku, haukionki, polakoukku
- makuulava, lavitsa; huono tai tilapäinen sänky
- poron vetohihnan päässä oleva kapula
- (slangi)pallo; pää
Esimerkkilauseet
Ensimmäinen pola, valkoinen päresalon puolikas oli ainakin paikallaan.Ensimmäisen katiskan pola pulpahteli veneen keulan alla.Vuonna 1890 hyväksyttiin laki "Zakon ob izmenenii postanovlenij o rabote maloletnih, podrostkov v lic šhšenskogo pola na fabrikah, zavodah i manufakurah i o rasprostranenii pravil o rabote i obutšhenii maloletnih na remeslennye zavedenija", jonka mukaan käsityötehtailla yötyön aika lyhennettiin alkamaan kello 22.00 ja loppumaan kello 04.00. Lasiteollisuudessa lapset saivat tehdä yötöitä 6 tuntia.Etymologia
1pola1 – kalanpyydyksen merkkikoho tai ‑puu; kohossa tai pohjaan lyödyssä seipäässä kiinni oleva syöttikoukku, haukionki, polakoukku
- Vastineita
- karjala, lyydi, ersämordva
Lainalähde: Sanoille on myös esitetty indoeurooppalainen etymologia, sama kuin sanalle puoli (katso tätä), mutta kyseessä olisivat nuoremmat lainat (? ← balttilainen); ellei sitten suomi ← saame *pola ’lohko = puolikas; kapula’ ← indoeurooppalainen *(s)polu-.
Voi kuitenkin olla myös deskr. alkuperää, vertaa pullo2.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | polo(i) ’pitkänsiiman merkkikoho; koukkupyydys, polakoukku’, pölö(i) ’puukapula, palikka; (pitkänsiiman) koho; penis’ |
|---|---|
| lyydi | polo ’palikka, jolla rahkeen pää estetään luistamasta’, poloińe ’(esimerkiksi turkissa) napin asemesta käytetty puinen nappula’ |
(itämerensuomi polo → pohjoissaame boallo (luulajansaame inarinsaame koltansaame turjansaame) ’nappi’, luulajansaame lab´tjē-pållō ’ohjaksessa oleva puu- tai sarvinappi, jolla ohjas kiinnitetään riimuun’, josta puolestaan → suomi pola, polasin (paikoin Pohjois-Suomi), karjala polo(i) ’poron vetohihnan päässä oleva kapula’; suomi → nykyruotsi murt. Suomi påla(krōk) ’polakoukku’)
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| ersämordva | ersämordva pulo, mokšamordva pula ’häntä; varsi; hiuspalmikko’ (semantt. syistä epätodennäköinen vastine). |
|---|
2pola2 – makuulava, lavitsa; huono tai tilapäinen sänky
- Alkuperä
- Lainasana (venäjä: pol)
- Levinneisyys
- kaakkoismurteet Savo Kymenlaakso
- suomipola
- venäjäpol (g. póla) ’lattia; makuulava, lavitsa’
suomi → nykyruotsi murt. Suomi påla ’makuulava’.
3pola4 – pallo; pää
- Alkuperä
- Lainasana (ruotsi: boll)
- Slangissa
- 1900 lähtien
Helsingin slangissa
boltsi ’pallo; pää’; myös bola, pola, bolu, boltši, bolde, bolkku
← ruotsi boll ’pallo; (ark) pää’ (tanska bold, muinaisnorja eli muinaislänsiskandinaavi bǫllr, hollanti bal, englanti ball); vanhempi laina on suomi pallo.
Johdoksia: sekoboltsi ’sekopää’, bole ’pallo’
Esiintymistiheys
4 111 esiintymää · 1.6 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 10 (koira)
Yleisimmät: polille 36 % · polilla 30 % · polin 13 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-olɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Pola. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pola