1polo1 – kurja, raukka, parka
- Vanhin tieto
- Kalevala 1835, 1849, 1835
- Levinneisyys
- paikoin Kaakkois-Suomi Inkerinmaa
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vatja
Ilmeisesti johd. sanasta polkea. — Runoissa toisintona esiintyvä piloinen (Eurén 1860; suomi murt. Inkerinmaa, karjala) lienee (ainakin osittain) alkusoinnun vaikutusta, esimerkiksi »en tie piloinen piika»; sen rinn.-muotoon pilanalainen vertaa myös pilata.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | polopoika ’poloinen poika’, polloin ’poloinen’ |
|---|
| karjala | polo (kansanr.), poloine ’onneton, raukka, poloinen’, polonalaine ’sama merkitys; vahingollinen’ |
|---|
| vatja | (vatjan Kukkosin murre) poloina ’poloinen’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
2polo2 – polakoukku; kalanpyydyksen merkkipuu
- Sanakirjassa
- Rinnakkaismuoto, käsitellään sanan pola yhteydessä
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Vastineita
- karjala, lyydi, ersämordva
Lainalähde: Sanoille on myös esitetty indoeurooppalainen etymologia, sama kuin sanalle puoli (katso tätä), mutta kyseessä olisivat nuoremmat lainat (? ← balttilainen); ellei sitten suomi ← saame *pola ’lohko = puolikas; kapula’ ← indoeurooppalainen *(s)polu-.
Voi kuitenkin olla myös deskr. alkuperää, vertaa pullo2.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | polo(i) ’pitkänsiiman merkkikoho; koukkupyydys, polakoukku’, pölö(i) ’puukapula, palikka; (pitkänsiiman) koho; penis’ |
|---|
| lyydi | polo ’palikka, jolla rahkeen pää estetään luistamasta’, poloińe ’(esimerkiksi turkissa) napin asemesta käytetty puinen nappula’ |
|---|
(itämerensuomi polo → pohjoissaame boallo (luulajansaame inarinsaame koltansaame turjansaame) ’nappi’, luulajansaame lab´tjē-pållō ’ohjaksessa oleva puu- tai sarvinappi, jolla ohjas kiinnitetään riimuun’, josta puolestaan → suomi pola, polasin (paikoin Pohjois-Suomi), karjala polo(i) ’poron vetohihnan päässä oleva kapula’; suomi → nykyruotsi murt. Suomi påla(krōk) ’polakoukku’)
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| ersämordva | ersämordva pulo, mokšamordva pula ’häntä; varsi; hiuspalmikko’ (semantt. syistä epätodennäköinen vastine). |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja