poukata
verbi/ˈpou̯kɑtɑˣ/pou-ka-ta (3 tavua) · 7 kirjainta
Merkitykset
- hypähtää, singahtaa; poiketa
- povata
Etymologia
2poukata2 – povata
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: spåare)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan povari yhteydessä
Lähtökohta: ← nykyruotsi spåare ’povari, ennustaja’ v:stä spå ’ennustaa, aavistaa, tietää ennakolta’ (muinaisnorja spá ’ennustaa; ennustus’). — suomi povata (rinn. pouvata; 1853) lienee takaperoisesti johdettu povari sanasta, kun taas suoraan nykyruotsi v:stä on peräisin suomi poota (: poo; paikoin Varsinais-Suomi) ja nykyruotsi v:n rinnakkaismuodosta spåka → suomi pookata (Satakunta), poukata (hajat. murt.) ’povata’. suomi → karjala povata ’povata, ennustaa’.
Samaa juurta olevia sanoja
Esiintymistiheys
270 esiintymää · 0.1 / milj.
Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
Taivutusluokka 73 (salata), vokaalivaihtelutyyppi A
| Muoto | Taivutus |
|---|---|
| Infinitiivi | |
| Ind. prees. yks. 1. | |
| Ind. imperf. yks. 3. | |
| Kond. prees. yks. 3. | |
| Pot. prees. yks. 3. | |
| Imperat. prees. yks. 3. | |
| Akt. 2. partisiippi | |
| Pass. imperf. |
Riimit
-oukɑtɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Poukata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/poukata