poi­ke­taverbi

1. 1.olla erilainen, poikkeavaToimissaan Niilo poikkeaa kaikkien muiden tavoista.
2. 2.mennä pois reitiltä; tehdä aikomuksen tai suunnitelman vastaisestiKun aikaa näyttää olevan, poikkeamme tuon pikkukylän kautta.
3. 3.käydä jossakin, pistäytyäTämä bussi poikkeaa tankkaamassa ja jatkaa taas.

1. 1.(intransitive)to differ from, be different from, depart, deviate, diverge [with elative] (not to have the same traits, characteristics)
2. 2.(intransitive)to deviate, stray, wander; to diverge, swerve, veer, divert [with elative] (to change course or plan; to go off course; to fall outside, e.g. of a norm)
3. 3.(intransitive)to digress, deviate [with elative] (to turn aside from the main subject of attention, or course of argument)
4. 4.(intransitive)to drop by, drop in [with inessive or adessive; or (with verbs) with inessive of third infinitive ‘to do’] (to visit without an appointment)

Synonyymit ja vastakohtasanat

Etymologia

vrt. poikki (poike + johdin -a)

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Esimerkkilauseet