puis­tat­taa

Häntä puistatti, mutta sitten räjähti ovi selkosen selälleen, ja huoneeseen syöksähti mies.

Charnyn kylmä, vakava, altis esiintyminen sisälsi, ellei kuningattarelle, niin ainakin naiselle niin julman moitteen, että häntä puistatti aina kun hän näki Charnyn.

Vuoden 1945 tienoilla amerikkalainen kirjallisuuskriitikko Edmund Wilson kommentoi pienoisromaanin "ylinilviäisiä" ja "puolittain näkymättömiä polyyppihirviöitä": " Kun pitkä ja pitkäpiimäinen tarina vihdoin paljastaa puistattavat kauhunsa ja ne osoittautuvat tällaisiksi - se voi naurattaa tai se voi kuvottaa, mutta kauhua se ei herätä.