- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kanta yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, etelävepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
katso erikseen kannikka, kannus1, kannus2, kannas
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kanta ’kantapää, kanta; verkon silmän solmu; syy, (asiain)tila’ |
|---|---|
| karjala | kanta ’juuri-, tyviosa, kiinnike, kanta; kantapää, jalkineen korko, jalaksen tai suksen takaosa; suku, juuri, synty-, alkuperä; sukupolvi; perusta, pohja; (asiain)tila’, kantapeä ’kantapää’ |
| lyydi | kand(e̮), kando (mon. kandad) ’kantapää; jalkineen kanta, korko; värttinän paksumpi alapää’ |
| etelävepsä | etelävepsä kand (g. ‑an), pohjoisvepsä kand (mon. ‑od) ’kantapää’ |
| vatja | kanta ’kantapää’ |
| viro | kand (g. kanna) ’(jalan, sukan, saappaan) kanta; kantapää; jalansija’ |
| liivi | kūonda ’kantapää’ |
(itämerensuomi → pohjoissaame gadˈdo (koltansaame kildininsaame turjansaame) ’kantapää’)
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| länsimansi | länsimansi kē̮nt, pohjoismansi χānta ’aitan jalka’ |
|---|---|
| itähanti | itähanti kant, etelähanti χont, pohjoishanti χɔnt ’sama merkitys, (E) yhdellä pylväällä seisovan metsäaitan jalan päähän tehty ristikko, jonka varaan lattia tehdään’ (voivat olla myös kontti2 sanan vastineita, katso tätä). |
itämerensuomalaiseen sanueeseen verrattujen ’ranta’ ja ’vieri’ merkityksisten sanojen (saame gadˈde ’ranta’, itämansi χantnə (lat.-muotoinen postp.) ’luo, viereen’) kuuluminen tähän yhteyteen on epätodennäköistä. Vertaa kanto.