Asiasanasto.fi

puolisointu

substantiivi

/ˈpuo̯liˌsoi̯ntu/

Yhdyssana: puoli + sointu

Merkitys

  1. 1.(Kirjallisuudentutkimus)epätäydellinen, vaillinainen loppusointu; epätäydellinen riimi, jossa vain vokaalit sointuvat ja nekin epätäydellisesti; assonanssi

Synonyymit

Käännökset

  • engl.half rhyme, slant rhyme, approximate rhyme, imperfect rhyme, assonance
  • ruotsiassanans
  • saksaAssonanz
  • ranskaassonance

Esimerkkilauseet

käytetty runsaasti puolisointuja ja vastoin antiikkista tapaa joskus puhtaita riimejäkin, voisi suomentaa seuraavasti:

Carl Grimberg, Kansojen historia 4 Vanha aika IV

— Espanjalaisten draamallisena runomittana oli heidän näytelmäkirjallisuutensa loistoaikana nelipolvinen trokaiomitta, runsaitten puolisointujen kaunistamana.

Godenhjelm, Runous ja runouden muodot

Englanninkieliset vastineet

  • half rhyme
  • slant rhyme
  • approximate rhyme
  • imperfect rhyme
  • assonance

Taivutustiedot

Nominatiivipuolisointu
Genetiivipuolisoinnun
Partitiivipuolisointua
Essiivipuolisointuna
Translatiivipuolisoinnuksi
Inessiivipuolisoinnussa
Elatiivipuolisoinnusta
Illatiivipuolisointuun
Adessiivipuolisoinnulla
Ablatiivipuolisoinnulta
Allatiivipuolisoinnulle
Abessiivipuolisoinnutta

Riimit

-ointu

Kaikki riimit