puolisointu
substantiivi/ˈpuo̯liˌsoi̯ntu/puo-li-soin-tu (4 tavua) · 11 kirjainta
Merkitys
- (Kirjallisuudentutkimus)epätäydellinen, vaillinainen loppusointu; epätäydellinen riimi, jossa vain vokaalit sointuvat ja nekin epätäydellisesti; assonanssi
Synonyymit
Esimerkkilauseet
Runosäkeissä on tekijä ajan tavan mukaan käyttänyt assonansseja, puolisointuja, niin että lopputavun ääntiö joka runossa oli sama ja pienet puolisäkeet lopussa aina soivat yhteen keskenänsä.Puolisointu on vaillinainen loppusointu, jossa ainoastaan vokaalit ovat soinnussa keskenään, esim. turva: hurja, soit: tois.Viimeinen, mikä tiedetään Hadrianuksen kädestä lähteneeksi, on muuan pieni runo, jonka hän kirjoitti kuolinvuoteellaan ja omisti omalle levottomalle hengelleen — oivallinen itsekuvaus: Tämän harvinaisen kaiukkaan ja herkkäilmeisen runon, jossa on m.m. käytetty runsaasti puolisointuja ja vastoin antiikkista tapaa joskus puhtaita riimejäkin, voisi suomentaa seuraavasti:Käännökset
- engl.half rhyme, slant rhyme, approximate rhyme, imperfect rhyme, assonance
- ruotsiassanans
- saksaAssonanz
- ranskaassonance
Englanninkieliset vastineet
- half rhyme
- slant rhyme
- approximate rhyme
- imperfect rhyme
- assonance
Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ointu
Kaikki riimitLähteet
- Wiktionary (englanti)· CC BY-SA 4.0
- FinnWordNet 2.0, Lindén et al. (2012)· CC BY 3.0
- Tieteen termipankki· CC BY-SA 3.0
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Puolisointu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/puolisointu