pyy­le­vä

adjektiivi/ˈpyːleʋæ/
Jaa

3 tavua · 7 kirjainta · taivutustyyppi 10 (koira)

Merkitys

Esimerkkilauseet

Hän oli pieni, pyylevä mies, jonka liikkeet olivat kissamaiset ja katse luihu, ja jokseenkin iäkäs, mutta kuitenkin vilkas ja ketterä.
— Gustave Aimard, Kapinalipun alla
Tuskin he olivat päässeet muulle, kylmälle ja tunteettomalle maailmalle sopivan matkan päähän toisistaan, ennenkuin Lovisa Suvanto, pyylevänä, kookkaana ja sininen kävelypuku yllä seisoi heidän edessään.
— Sigurd, Valikoima Sigurdin juttuja
Niissä kohteliaisuuksissa, joita dom Claude lausui Jacques Coictier'lle, oli pilkallinen, ivallinen ja kujeileva sävy, jolla etevämpi ja onneton persoonallisuus hetken huvikseen leikittelee mitättömän henkilön pyylevällä menestyksellä.
— Victor Hugo, Pariisin Notre-Dame 1482
Yleisö seurasi kiinnostuneena pyylevää, hyväntuulista vanhaa herraa, joka elehti vilkkaasti, puhui nokkelasti ja suorasukaisesti kaikesta mahdollisesta, ei aina aivan korrektisti mutta aina selkeäsanaisesti, ja itse hän uskoi olevansa oikeassa.
— Wikipedia: Francisque Sarcey
Kolmannessa näytöksessä yleisö nauroi huvittuneena pyylevälle ja keuhkotautiin kuolevalle sopraanolle.
— Wikipedia: La Traviata

Synonyymit ja vastakohtasanat

Etymologia

mahdollisesti sv, bulen

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.plump

Englanninkieliset vastineet

  • fleshy
  • plump

Esiintymistiheys

1 090 esiintymää · 0.4 / milj.

Suomi24
0.5
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.2
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

Yleisimmät: pyylevä 72 % · pyyleviä 15 % · pyylevää 8 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: pyylevä – pyylevämpi – pyylevin

Riimit

-yːleʋæ

Kaikki riimit

Lähteet