pään­a­lus

substantiivi/ˈpæːnˌɑlus/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pään-a-lus (3 tavua) · 8 kirjainta

Yhdyssana: pää + alus

Merkitys

  1. makuulla oltaessa käytettävä pään tuki

Esimerkkilauseet

Ja sentähden tunsikin pieni Mea iloa, kun ilta lähestyi, kun tuli hiljaisuus ja pimeys taloon, ja hän sai painaa pienen, surullisen päänsä päänalukselle, kyyristyä vuoteelle ja unhoittaa koko ikävän, surullisen elämän.
— tekijä Usea, Pieni novellikirjasto VIII
He asettavat aina päänaluksen väärään päähän, niin että kun tupakoi ja lukee ennen nukkumistaan (mikä on poikamiesten vanha, kunniallinen tapa), täytyy pitää kirjaa ylhäällä epämukavassa asennossa, niin ettei kaasuvalo loista suoraan silmiin.
— Mark Twain, Taivasko vai helvetti y. m. humoreskeja
Siinä kaikki, mutta kun hän sitten heräsi, oli hänen päänaluksensa märkänä kyynelistä, ja hänestä tuntui, kuin hän todellakin olisi nähnyt miehensä ja puhellut hänen kanssaan.
— Anna Baadsgaard, Aviovaimo

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan päänalus lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Päänaluksen kohdalla seisoi Margareeta Friesen, nuori, siveä neito, joka vuosikauden jo oli ollut vainajan morsiamena.
— K. H. Caspari, Koulumestari ja hänen poikansa
Garrone pani appelsiinin päänalukselle hänen kasvojensa lähelle.
— Edmondo de Amicis., Sydän

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan alus yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä

Johd:ia sanasta ala ja sen suomalais-ugrilainen vastineista, vertaa alunen (s.v. alainen), alusin (s.v. alasin).

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenalus ’(vaatteen) vuori; alushame; makuukuivike; (purje)laiva’
karjalaalus ’(vaatteen) vuori; ala, alue; (tavallisesti mon.) makuukuivike (lehmän alla)’, alusta ’sama merkitys’
lyydialuz, alust ’(vaatteen) vuori’, alussoba ’alusvaate’
vepsäaluz ’jokin alla oleva; (vaatteen) vuori; heinäsuovan aluspuu; sepän alasin’
vatjaaluz ’jnk alla oleva (esimerkiksi pǟnaluz); pursi, laiva (? ← suomi)’, (vatjan Kukkosin murre) aluzvōtēd ’patja, patjanpäällinen’
viroalus (g. ‑e), eteläviro alos ’alla oleva, alaosa, alatila, pohja; (vaatteen) vuori jne.’ (alus, g. aluse tai alukse ’pursi, laiva’ ? ← suomi)

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame vuolos ’alaosa (etenkin verkon tai nuotan), alus-’, vuolŏs-bikˈtâsâk ’alusvaatteet’, luulajansaame vuolōs ’verkon alapaula; asuintilan yli katon alareunan korkeudella kulkeva tukiparru turvekodassa’ (inarinsaame alus-: aluspihtaseh, ‑ah ’alusvaatteet’ ← suomi)
mordvaalks ’alla oleva; alusta, vuode’
komiule̮s ’tuoli; lattia’, jur-le̮s (← jur-ule̮s) ’tyyny; tyynyn puinen alus’ (jur ’pää’; komi ule̮s → etelähanti utăs ’penkki’, pohjoishanti ulas, wǫᴧas ’sama merkitys; tuoli’).

Samaa juurta olevia sanoja

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39 (vastaus)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑlus

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Päänalus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/päänalus