- Vanhin tieto
- Ericus Schroderus, 1637
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Lähtökohta: ? ← germaaninen *χrausā ~ *χrauzā, vertaa muinaisruotsi rös, mon. rösar ’nivuset’, nykyruotsi murt. röyso ’sama merkitys’, rösar ’kivespussi; siitin’, muinaisnorja hrœrar, nykynorja rør, nykyruotsi murt. rör ’nivuset’.
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | rauha ’rauhanen’ |
|---|---|
| karjala | rauhna(ine), rauha, rauna ’(tulehtunut tai turvonnut) rauhanen; patti’ |
| lyydi | rau(h)nad, raun(a)had (mon.) ’(kainalorauhasten) turvotus’ |
| vepsä | rauh(aine), rouh(e̮ine), raug, ravastuk ’turvonnut rauhanen’ |
| vatja | ravu, (vatjan Kukkosin murre) rauhiame ’rauhanen’ |
| viro | rahu ’sama merkitys’, murt. rahu(ge)sed, rahu(n)did, rahvasimed ’rauhaset; munuaiset’ |
| liivi | roʾugəd ’sama merkitys’ |
(karjala → venäjä murt. rávga ’(turvonnut) rauhanen’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame ruokˈse (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’utare’ (pohjoissaame rakˈsa (eteläsaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’rauhanen’ todennäköisesti erikseen ← itämerensuomi) |
|---|