rau­ha­nen

erisnimi, substantiivi/ˈrɑu̯hɑnen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

rau-ha-nen (3 tavua) · 8 kirjainta

Merkitys

  1. (anatomia)solu tai soluryhmästä koostunut elin, joka erittää ulkopuolelleen jatkuvasti tai toistuvasti usein fysiologisesti vaikuttavia aineitaRauhaset muodostuvat epiteelistä.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Mutta tulija oli aivan nuori, sievä ja soma herra, joka esitti itsensä ylioppilaaksi eli kokelas Rauhaseksi.
— Adam Onkel, Puulusikka
Ihmisen valloissa maa ja maailma: Ihminen tietää sydämensä kojeen, laskee solujensa luvun, määrii untensa lait ja halujensa suvut, näkee rakkauden nesteeksi, uskonsa rauhasiksi, toivonsa ainestensa hikoiluksi, keksii itsensäkin ehkä, kun on laskenut miljoonista yhden keskiarvon!
— Volter Kilpi, Suljetuilla porteilla
On myös rauhasia, jotka koostuvat ns. limakalvo - eli mukoosasoluista ja tuottavat emäksistä limaa, joka suojaa mahalaukun limakalvoa, joka muuten olisi alttiina suolahapon vaikutukselle.
— Wikipedia: Mahalaukku

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan rauhanen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Molempien lajien ihossa on punertavaa limaa erittäviä rauhasia.
— Wikipedia: Virtahevot
Harhaman epäilyksen rauhaset avautuvat ja tukkeutuvat ja taas avautuvat.
— Irmari Rantamala, Harhama I
Viimeisten pyrstönikamien paikkeilla sijaitsee rauhanen, josta lintu erittää öljymäistä nestettä tehdäkseen höyhenensä vettä läpäisemättömäksi.
— Wikipedia: Linnut
Patagonianpingviini juo merivettä, josta se suodattaa suolan erityisillä rauhasilla.
— Wikipedia: Patagonianpingviini

Etymologia

Vanhin tieto
Ericus Schroderus, 1637
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä

Lähtökohta: ? ← germaaninen *χrausā ~ *χrauzā, vertaa muinaisruotsi rös, mon. rösar ’nivuset’, nykyruotsi murt. röyso ’sama merkitys’, rösar ’kivespussi; siitin’, muinaisnorja hrœrar, nykynorja rør, nykyruotsi murt. rör ’nivuset’.

Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenrauha ’rauhanen’
karjalarauhna(ine), rauha, rauna ’(tulehtunut tai turvonnut) rauhanen; patti’
lyydirau(h)nad, raun(a)had (mon.) ’(kainalorauhasten) turvotus’
vepsärauh(aine), rouh(e̮ine), raug, ravastuk ’turvonnut rauhanen’
vatjaravu, (vatjan Kukkosin murre) rauhiame ’rauhanen’
virorahu ’sama merkitys’, murt. rahu(ge)sed, rahu(n)did, rahvasimed ’rauhaset; munuaiset’
liiviroʾugəd ’sama merkitys’

(karjala → venäjä murt. rávga ’(turvonnut) rauhanen’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame ruokˈse (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’utare’ (pohjoissaame rakˈsa (eteläsaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’rauhanen’ todennäköisesti erikseen ← itämerensuomi)

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • glandalakäsite

Esiintymistiheys

4 195 esiintymää · 1.6 / milj.

Suomi24
1.6
Sanomalehdet
0.9
Aikakauslehdet
0.9
Wikipedia
4.8
Reddit
0.3
Tekstitykset
1.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: rauhasta 70 % · rauhanen 8 % · rauhaset 8 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑuhɑnen

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Rauhanen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/rauhanen