- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan lasta yhteydessä
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | lasse (mon. lastēt) ’suuri päre (katonteossa)’ |
|---|---|
| karjala | lasta ’lasta, tiuhtavarpa, auran luotin’, lašše ’liiste’ |
| lyydi | lašt(e̮) (mon. laštad) ’auran luotin; liiste, leveä päre’, lašte̮ (mon. lašteged) ’liiste’ |
| vepsä | last (g. ‑an), laste̮ (g. lastken) ’päre, kalvoin (verkon kutomiseen); kalan evä’ |
| vatja | lassa ’lasta, kangastiuhta’ |
| viro | ? lasn ’lasta’, murt. last ’vaunun akseleita yhdistävä vä-lipuu’ |
| liivi | lastā ’auran luotin’, lāskəz ’lastu’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame luosˈte (eteläsaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’poron vaalea kylkijuova’ (merk:n osalta vertaa pilkka ’(vaalea) täplä eläimessä; puuhun veistetty rasti; puutikku, lastu, pilke’ ja laikka ’(vaalea) täplä eläimessä; puun pilkka; lastua isompi puupala’). |
|---|
itämerensuomi → pohjoissaame lasˈte ’matala puinen kaukalo’, ? luulajansaame lāsta (mon. lastakah) ’ahkion sivulauta’ (epäselvä on tämän suhde sanoihin eteläsaame liëstege ’sama merkitys’ ja pohjoissaame lāitâ, inarinsaame laašta (koltansaame kildininsaame turjansaame) ’sama merkitys’); myös venäjä murt. last ’liiste’ ← itämerensuomi. Katso vielä luostakka.