vas­ta

adverbi, substantiivi/ˈʋɑstɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vas-ta (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 259. yleisin sana

Merkitykset

substantiivi

  1. (itämurteissa)tavallisesti koivun, joskus muun lehtipuun lehdellisistä oksista kerätyistä vastaksista sidottu kimppu, jolla vihdotaan ihoa saunottaessa

adverbi

  1. ei enempää kuin, (tähän mennessä) ainoastaanSuomenkielisessä Wikisanakirjassa on vasta reilut 200 000 artikkelia.
  2. ei ennen jotakin ajankohtaaTulkaa tänne vasta huomenna.
  3. juuri nyt, hetki sitten, vastikäänSain sen vasta valmiiksi.
  4. kehumisen ja ihmetyksen (usein ironisissa) ilmauksissa sana, joka ei milloinkaan aloita lausettaSiinä meillä vasta polkantaitaja.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Ah, mullissa näämme me myös nyt rakkahan aatteen, jota valvoimme, vaalimme niinkuin vanhempi lasta, puna toivon on häipynyt tummuuteen murevaatteen, kasa tuhkaa on templi, mi häikäisi silmää vasta.
— Kössi Kaatra, Punaiset ja valkoiset
"Kuulin sen, rouva", vastasi keittäjätär, heilauttaen paistinpannua niin, että sihinä ja tuoksu kantautuivat seurustelusaliin ja tekivät minut entistäkin nälkäisemmäksi.
— Frederick Marryat, Peter Simple merillä
Uuden opetussuunnitelman, jossa ei enää esiinny käsitettä kurssi, perusyksikkö moduuli vastaa laajuudeltaan noin puolta vanhaa kurssia, ja siinä opintojen laajuudet on ensi kertaa ilmaistu moduulitasolla opintopisteinä.
— Wikipedia: Lukio Suomessa

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vasta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Loppuottelussa vastassa ollutta JYP:iä valmensi Tuokkolan oma Tuomas-veli.
— Wikipedia: Pekka Tuokkola
Hämmästykseksensä he näkivät helleenien tulevan vastaansa muurien etupuolella.
— Sophus Michaëlis, Helleenit ja barbaarit
Hänen vastassaan seisoi ensimäinen eilispäiväinen vieraansa, keisarin seuralainen.
— Maurice Leblanc, 813
Finaalissa vastassa oli maanmies Mark Philippoussis, jonka Rafter voitti neljässä erässä.
— Wikipedia: Patrick Rafter

Etymologia

1vasta1 – vihta, lehtiluuta

Alkuperä
Lainasana (muinaisvenäjä: hvostŭ)
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
itämurteet, osin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa Peräpohja
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä

Lähtökohta: ← muinaisvenäjä hvostŭ ’häntä’, aik. merk. mahdollisesti ’vihta’, vertaa venäjä hvostát́ ’vihtoa’, tšekki chvost ’häntä; lehtiluuta, vihta’.

inarinsaame vasta (koltansaame) ’vihta’ ← sm, osin (koltansaame) mahdollisesti ← karjala.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinen, karjalavasta ’vihta, lehtiluuta’
lyydivast(e̮) ’sama merkitys’
vepsävast ’vihta’, vastoida ’vihtoa’

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus vasta ja vihta.

2vasta2 – ei ennen, ei aikaisemmin kuin; juuri äsken

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä

yhd:ojen alkuosana ’vastakkaiseen suuntaan liikkuva tai vaikuttava; vastassa oleva; tuleva; äsken tapahtunut’: vastahanka, ‑mäki, ‑ranta; vastasyntynyt, muita johd:ia vastainen ’vastaan suuntautuva; vastapäinen; edeltävä; tuleva’ (myös yhd:n jälkiosana: sodan-, lain-, päinvastainen); katso erikseen vastata, vastus

Sanojen alkulähteenä näyttää olleen nomini, jonka merk. oli ’vastassa oleva paikka’ ja josta on kehittynyt sanan käyttö lokaalisena ja myöh. temporaalisena part:na. mordva ja mari sanojen kuuluminen itämerensuomi sanojen yhteyteen ei ole täysin kiistatonta.

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvast ’vasta; vasten’, vastas, vastā ’vastassa, ‑aan’, vasse(n), vassoin ’vasten’, vastain ’vastainen’, vastaranta ’vastaranta’
karjalavasta ’vasta’, vassassa ’vastapäätä; vastassa’, vastah ’vastaan’, vas(sen) ’vasten, vastaan’, vastaine ’vastainen; vastatuuli’, vastamäki ’ylämäki’
lyydivaste ’vastaan, vasten, vieressä, viereen; vasta; äsken, juuri; myötä, mukainen’, vastā ’vastaan’, vastmägi ’vastamäki, ‑maa’
vepsävastha ’vastaan’, vast(e̮) ’vasten, päin’, vastāńe ’vastainen’
vatjavassa ’vasta’, vasse̮ne̮ ’uusi’, (vatjan Kukkosin murre) vass(a) ’vasten’, vassā ’sama merkitys; vastaan’
virovast ’vasta’, vastas ’vastapäätä; vastaan’, vastu ’vasten, vastoin; vastaan, kohtaan’, vastane ’vastainen, vastakkainen’
liivivast(ə) ’vastassa, vastapäätä, vasten, vastaan; noin, lähes, likimain’, vastūkst ’vastakkain’, vasti ’vastainen’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamevuosˈte- ’vasta-’, pohjoissaame vuosˈta (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame) ’vastaan’
ersämordvaersämordva vastoms, mokšamordva vastə̑ms ’kohdata, tavata; tulla vastaan’, vasta ’kohta, paikka, (makuu)sija’
mariwaštareš ’vastaan; vastakkain’.

Samaa juurta olevia sanoja

3vasta3 – maatilan omistus- ja kiinnekirja, vahvistuskirja

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan fasta yhteydessä

Lähtökohta: ← nykyruotsi muinaisruotsi fasta ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.late, just, bath whisk, not, until, as
  • ruotsijust, först, badkvast
  • saksaSaunaquast (m), gerade, Augenblick, gerade eben
  • ranskaaussi, tard, venir, juste, de, ne, toujours, encore, que, seulement, pas, avant
  • venäjäтолько
  • esp.acabar, hasta
  • viroviht, mitte hiljem kui, just, ainult, saunaviht

Englanninkieliset vastineet

  • only
  • just
  • newly
  • late
  • bath whisk
  • not
  • until
  • as

Esiintymistiheys

1 123 765 esiintymää · 428.2 / milj.

Suomi24
454.2
Sanomalehdet
408.5
Aikakauslehdet
275.5
Wikipedia
365.5
Reddit
357.2
Tekstitykset
275.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala)

Yleisimmät: vastaan 88 % · vastassa 6 % · vastoin 2 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑstɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vasta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vasta