roi­kot­taa

verbi/ˈroi̯kotːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

roi-kot-taa (3 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 18 587. yleisin sana

Merkitys

  1. roikuttaaMies roikotti vauvaa kerrostalon ikkunasta. (kaleva.fi)

Esimerkkilauseet

— Joka päivä se nuata kettuja roikottaa, n’otta aivan tiät ravalla!
— Jaakkoo Vaasan, Oottako kuullu
Kyllä Kustaava roikottaa, ei se sillä välitä.
— Veikko Korhonen, Rämekorven viinakuninkaat
Sieppi on puolueeton toimitsijahenkilö ("sieppijuoksija"), joka pukeutuu mieluiten keltaiseksi, ja roikottaa itse sieppiä pelihousujensa takaosassa.
— Wikipedia: Huispaus (urheilulaji)

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan roikkua yhteydessä
Vastineita
karjala

Deskr. sanoja, jotka kuuluvat s.v. rojahtaa main. sanojen yhteyteen. Vertaa lisäksi loikkua1, loikare, loikoa ja näiden yhteydessä main. sanat.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalaroikaleh ’pitkä olento tai esine, roikale’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

Esiintymistiheys

5 917 esiintymää · 2.3 / milj.

Suomi24
2.6
Sanomalehdet
0.7
Aikakauslehdet
0.6
Wikipedia
0.4
Reddit
1.5
Tekstitykset
1.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: roikottaa 46 % · roikotetaan 9 % · roikotti 7 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin roikottaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäroikotanroikotinolen roikottanutolin roikottanut
sinäroikotatroikotitolet roikottanutolit roikottanut
hänroikottaaroikottion roikottanutoli roikottanut
meroikotammeroikotimmeolemme roikottaneetolimme roikottaneet
teroikotatteroikotitteolette roikottaneetolitte roikottaneet
heroikottavatroikottivatovat roikottaneetolivat roikottaneet
passiiviroikotetaanroikotettiinon roikotettuoli roikotettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäroikottaisinolisin roikottanut
sinäroikottaisitolisit roikottanut
hänroikottaisiolisi roikottanut
meroikottaisimmeolisimme roikottaneet
teroikottaisitteolisitte roikottaneet
heroikottaisivatolisivat roikottaneet
passiiviroikotettaisiinolisi roikotettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäroikota—
hänroikottakoonolkoon roikottanut
meroikottakaamme—
teroikottakaa—
heroikottakootolkoot roikottaneet
passiiviroikotettakoonolkoon roikotettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäroikottanenlienen roikottanut
sinäroikottanetlienet roikottanut
hänroikottaneelienee roikottanut
meroikottanemmelienemme roikottaneet
teroikottanettelienette roikottaneet
heroikottanevatlienevät roikottaneet
passiiviroikotettaneenlienee roikotettu

Infinitiivit

1. infinitiiviroikottaa
1. inf. pitkä muotoroikottaakseen
2. inf. inessiiviroikottaessa
2. inf. inessiivi, passiiviroikotettaessa
2. inf. instruktiiviroikottaen
3. inf. inessiiviroikottamassa
3. inf. elatiiviroikottamasta
3. inf. illatiiviroikottamaan
3. inf. adessiiviroikottamalla
3. inf. abessiiviroikottamatta
3. inf. instruktiiviroikottaman
4. infinitiiviroikottaminen
5. infinitiiviroikottamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiroikottava
Passiivin 1. partisiippiroikotettava
Aktiivin 2. partisiippiroikottanut
Passiivin 2. partisiippiroikotettu
Agenttipartisiippiroikottama
Kieltopartisiippiroikottamaton

Riimit

-oikotːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Roikottaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/roikottaa