roi­kut­taa

verbi/ˈroi̯kutːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

roi-kut-taa (3 tavua) · 9 kirjainta

Merkitys

  1. antaa roikkua

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Miksi minun pitää roikuttaa näitä kuin mikä koulutyttö?"
— Joel Lehtonen, Kerran kesällä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan roikkua yhteydessä
Vastineita
karjala

Deskr. sanoja, jotka kuuluvat s.v. rojahtaa main. sanojen yhteyteen. Vertaa lisäksi loikkua1, loikare, loikoa ja näiden yhteydessä main. sanat.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalaroikaleh ’pitkä olento tai esine, roikale’.

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • sling

Taivutustiedot

Yleisimmät: roikuttaa 33 % · roikuta 28 % · roikutetaan 11 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin roikuttaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäroikutanroikutinolen roikuttanutolin roikuttanut
sinäroikutatroikutitolet roikuttanutolit roikuttanut
hänroikuttaaroikuttion roikuttanutoli roikuttanut
meroikutammeroikutimmeolemme roikuttaneetolimme roikuttaneet
teroikutatteroikutitteolette roikuttaneetolitte roikuttaneet
heroikuttavatroikuttivatovat roikuttaneetolivat roikuttaneet
passiiviroikutetaanroikutettiinon roikutettuoli roikutettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäroikuttaisinolisin roikuttanut
sinäroikuttaisitolisit roikuttanut
hänroikuttaisiolisi roikuttanut
meroikuttaisimmeolisimme roikuttaneet
teroikuttaisitteolisitte roikuttaneet
heroikuttaisivatolisivat roikuttaneet
passiiviroikutettaisiinolisi roikutettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäroikuta—
hänroikuttakoonolkoon roikuttanut
meroikuttakaamme—
teroikuttakaa—
heroikuttakootolkoot roikuttaneet
passiiviroikutettakoonolkoon roikutettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäroikuttanenlienen roikuttanut
sinäroikuttanetlienet roikuttanut
hänroikuttaneelienee roikuttanut
meroikuttanemmelienemme roikuttaneet
teroikuttanettelienette roikuttaneet
heroikuttanevatlienevät roikuttaneet
passiiviroikutettaneenlienee roikutettu

Infinitiivit

1. infinitiiviroikuttaa
1. inf. pitkä muotoroikuttaakseen
2. inf. inessiiviroikuttaessa
2. inf. inessiivi, passiiviroikutettaessa
2. inf. instruktiiviroikuttaen
3. inf. inessiiviroikuttamassa
3. inf. elatiiviroikuttamasta
3. inf. illatiiviroikuttamaan
3. inf. adessiiviroikuttamalla
3. inf. abessiiviroikuttamatta
3. inf. instruktiiviroikuttaman
4. infinitiiviroikuttaminen
5. infinitiiviroikuttamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiroikuttava
Passiivin 1. partisiippiroikutettava
Aktiivin 2. partisiippiroikuttanut
Passiivin 2. partisiippiroikutettu
Agenttipartisiippiroikuttama
Kieltopartisiippiroikuttamaton

Riimit

-oikutːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Roikuttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/roikuttaa