ru­men­tu­a

verbi/ˈrumentuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ru-men-tu-a (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanoista: ruma, rumentaa, rumeta

Merkitys

Esimerkkilauseet

Ja aikaa mukaan kuivui siitä kynsi, liha ja suonet pois, niin ettei ollut jälellä muuta kuin pieni luunkappale, joka sekin sinistyi ja rumentui niin surkeasti, ettei olisi outo aavistanutkaan sen olevan niin suurta sukuperää.
— Emil Lassinen, Kotipoluilta I
Surkeata oli nähdä, kuinka Maljutan kasvot rumentuivat!
— Aleksei Konstantinovitsh Tolstoi, Ruhtinas Serebrjani
— En pelkää mitään muuta kuin vanhenemista, lihomista ja rumentumista — niitä kolmea.
— Maila Talvio, Silmä yössä

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan ruma yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä

Mahdollisesti deskr. alkuperää, vertaa romu. Kyseeseen voisi ehkä tulla myös lainaus s.v. ruumis main. germaanisesta sanasta.

Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenruma ’ruma; kova syömään’ (osittain ← suomi)
karjalaruma ’ahne, kaikkiruokainen; kestävä, työteliäs; rohkea; ilkeä; rumannäköinen’, rumeta ’tulla ruman näköiseksi’
lyydiruma ’kova syömään tai juomaan’
vepsäruma ’kaikkiruokainen, syödessään kursailematon’
vatja(Tsv) ruma ’karkea, julma; ruma’, rumal ’karkea, raaka, paha’
virorumal ’tyhmä, hölmö’
liivirumāli ’epäsiisti, likainen’, rumāltə ’töhriä, liata’

(liivi tai viro → latvia rumulēt ’kastella vedellä’)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

pohjoissaamepohjoissaame robme (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame) ’ruma, törkeä; (R Lu myös) (tuho)hyönteinen; (R) kummitus’ ellei tämä ole vanha laina ← itämerensuomi.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

385 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi J

Yleisimmät: rumentunut 48 % · rumentuu 31 % · rumentua 21 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin rumentua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minärumennunrumennuinolen rumentunutolin rumentunut
sinärumennutrumennuitolet rumentunutolit rumentunut
hänrumentuurumentuion rumentunutoli rumentunut
merumennummerumennuimmeolemme rumentuneetolimme rumentuneet
terumennutterumennuitteolette rumentuneetolitte rumentuneet
herumentuvatrumentuivatovat rumentuneetolivat rumentuneet
passiivirumennutaanrumennuttiinon rumennuttuoli rumennuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minärumentuisinolisin rumentunut
sinärumentuisitolisit rumentunut
hänrumentuisiolisi rumentunut
merumentuisimmeolisimme rumentuneet
terumentuisitteolisitte rumentuneet
herumentuisivatolisivat rumentuneet
passiivirumennuttaisiinolisi rumennuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinärumennu—
hänrumentukoonolkoon rumentunut
merumentukaamme—
terumentukaa—
herumentukootolkoot rumentuneet
passiivirumennuttakoonolkoon rumennuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minärumentunenlienen rumentunut
sinärumentunetlienet rumentunut
hänrumentuneelienee rumentunut
merumentunemmelienemme rumentuneet
terumentunettelienette rumentuneet
herumentunevatlienevät rumentuneet
passiivirumennuttaneenlienee rumennuttu

Infinitiivit

1. infinitiivirumentua
1. inf. pitkä muotorumentuakseen
2. inf. inessiivirumentuessa
2. inf. inessiivi, passiivirumennuttaessa
2. inf. instruktiivirumentuen
3. inf. inessiivirumentumassa
3. inf. elatiivirumentumasta
3. inf. illatiivirumentumaan
3. inf. adessiivirumentumalla
3. inf. abessiivirumentumatta
3. inf. instruktiivirumentuman
4. infinitiivirumentuminen
5. infinitiivirumentumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippirumentuva
Passiivin 1. partisiippirumennuttava
Aktiivin 2. partisiippirumentunut
Passiivin 2. partisiippirumennuttu
Agenttipartisiippirumentuma
Kieltopartisiippirumentumaton

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Rumentua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/rumentua