ru­me­ta

verbi/ˈrumetɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ru-me-ta (3 tavua) · 6 kirjainta

Johdettu sanasta: ruma

Merkitys

Esimerkkilauseet

Catherine jätti talon työt tunniksi tai pariksi ja meni pieneen huvihuoneeseen, joka oli keskellä Boursonnen linnaan kuuluvaa kaniinitarhaa, tapaamaan rakasta Isidoriaan, onnellista kuolevaista, joka oli yhä ylpeämpi ja kauniimpi nyt, kun kaikki kärsivät ja rumenivat hänen ympärillään.
— Alexandre Dumas, Ange Pitou
Syy meidän väliemme kylmenemiseen lienee siinä, että ystäväni on alkanut vähitellen muuttua suorastaan hävyttömäksi, väittäen että minä vanhenen ja rumenen arveluttavalla vauhdilla.
— Aaro Vallinmäki, Juttuja
Sinä tottakin ihmistä apinoit: Olet sorja kun hurjana kapinoit ja pörröpeikkoja hännille polet, mut rumenet taas ja julmaksi tulet, kun entiset herrasi häkkiin sulet.
— Lauri Haarla, Hanuumanin tytär

Etymologia

ruma + johdin -e

Yhdyssanat ja johdokset

Esiintymistiheys

419 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 72 (vanheta)

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin rumeta taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minärumenenrumeninolen rumennutolin rumennut
sinärumenetrumenitolet rumennutolit rumennut
hänrumeneerumenion rumennutoli rumennut
merumenemmerumenimmeolemme rumenneetolimme rumenneet
terumenetterumenitteolette rumenneetolitte rumenneet
herumenevatrumenivatovat rumenneetolivat rumenneet
passiivirumetaanrumettiinon rumettuoli rumettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minärumenisinolisin rumennut
sinärumenisitolisit rumennut
hänrumenisiolisi rumennut
merumenisimmeolisimme rumenneet
terumenisitteolisitte rumenneet
herumenisivatolisivat rumenneet
passiivirumettaisiinolisi rumettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinärumene—
hänrumetkoonolkoon rumennut
merumetkaamme—
terumetkaa—
herumetkootolkoot rumenneet
passiivirumettakoonolkoon rumettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minärumennenlienen rumennut
sinärumennetlienet rumennut
hänrumenneelienee rumennut
merumennemmelienemme rumenneet
terumennettelienette rumenneet
herumennevatlienevät rumenneet
passiivirumettaneenlienee rumettu

Infinitiivit

1. infinitiivirumeta
1. inf. pitkä muotorumetakseen
2. inf. inessiivirumetessa
2. inf. inessiivi, passiivirumettaessa
2. inf. instruktiivirumeten
3. inf. inessiivirumenemassa
3. inf. elatiivirumenemasta
3. inf. illatiivirumenemaan
3. inf. adessiivirumenemalla
3. inf. abessiivirumenematta
3. inf. instruktiivirumeneman
4. infinitiivirumeneminen
5. infinitiivirumenemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippirumeneva
Passiivin 1. partisiippirumettava
Aktiivin 2. partisiippirumennut
Passiivin 2. partisiippirumettu
Agenttipartisiippirumenema
Kieltopartisiippirumenematon

Riimit

-umetɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Rumeta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/rumeta